torstai 21. tammikuuta 2021

Vähemmän pitkää laukkaamista tehtäville

 Torstain tunnille tuli taas eri ratsu, tällä kertaa Laiba. Taisi olla humman ainoa tunti tänään. Hoitaessa oli kiltisti. Oikea etusääri oli selkeästi muita lämpimämpi. Ope sanoi että hyvä tietää, pitää tarkkailla.

Pihalla oli viimainen ja luminen -11°C. Onneksi on maneesi! Ratsukoita tunnillemme tuli 6.

Tehtävät olivat samat kuin tiistaina ja nyt tajusin sen heti alkuunsa. Alkuverkassa mentiin taas askellajit läpi. Ope ehdotti aloittamaan helpommasta eli oikeasta kierroksesta. Vasen ravi ei tänäänkään tuntunut erityisen hyvältä vaan kaarteissa ja ympyröillä tuntui alkuverkassa tahdittavan. Oikea laukka taisi olla Laiballe hankalampi, sillä kummasti pudotteli sitä pitkillä sivuilla pois. Molemmat laukat olivat hyvin eteneviä. Oma alaselkäni rupesi vihoittelemaan Laiban suuresta liikkeestä jo alkuverkassa. Onneksi pari käyntiaskelta väliin riitti laukaisemaan alkavat krampit.

Hommat aloitettiin taas oikeassa kierroksessa ravipuomeilla. Ensin kolisteltiin, sen jälkeen siististi. Laiban sai ratsastettua vähän kevyemmäksi, korkeammalle niskalle ja odottamaan, jolloin päästiin kolinoista. Ohje oli tänäänkin että rennolla kädellä.

Sitten puomit nousivat puolikkaiksi kavaleteiksi ja piti yhä pysyä ravissa. Hyvin meni. Sitten nousivat kokonaan ylös ja tultiin laukassa. Odotin ahtaampia välejä mutta mahduttiin hyvin. Laiba tosin vaihtoi laukan yleensä vasemmaksi. Lopulta tultiin lyhyemmällä tiellä ja vähän kuin ympyrän kaarella. Tämä auttoi myötälaukan säilymiseen.

Vasemmassa kierroksessa tultiin samat kavaletit suoralla linjalla. Nyt laukka pysyi yllä eikä vaihtunut vääräksi. Joka kerta osuttiin hyvään paikkaan ja tehtävä tuli kuin ilmaiseksi. Pari kolme hyvää kertaa riitti. Eikä tarvinnut edes mitään kaaria apuun. Eikä Laiba lähtenyt kiihdyttelemään laukkaa vaan oli nyt huomattavasti paremmin takaosallaan kuin viimeksi.

Toisen sivun 16 metrin kavalettilinja ehdittiin nyt tulla molemmista suunnista. Ensin vasen. 4 askelta väleihin eikä saanut auttaa liikaa. Ekalla kerralla ensimmäinen väli meinasi jäädä todella ahtaaksi ja kun ei kerta kolmella saanut päästää niin pakko oli pidättää ihan tosissaan ettei puomi tullut suuhun. Onnistui! Toinen väli oli parempi.

Seuraavalla kierroksella laukka oli hyvää tehtävälle tullessa ja ensimmäinen väli sujui kuin itsestään. Rentouduin vähän liikaa ja toinen väli kävi ahtaaksi. Kolmannella kerralla tajusin heti keskimmäisen hypyn jälkeen pidättää, sitten rentoutua, ja tuli sangen priima.

Tehtävän jälkeen oli ohje jatkaa väliaidan ohi tyhjenneelle yksäripuolelle asti. Kaksi ensimmäistä kertaa olivat aika kiemurointeja Laiban autopilotin ehdottaessa uran mukaista käännöstä. Kolmannella kerralla päästiin sujuvasti suoraankin.

Oikeassa kierroksessa aloitettiin väliaidan takaa eli tuli jo keskipitkä lähestyminen ensimmäiselle. Laiba ei kiihtynyt mutta matkan varrella laukka vipsahti taas aina vääräksi. Viimeistään viimeisellä eli ristikolla. Siitä tuli useampi sakkokierros. En ole ihan varma pudotettiinko jotakin, ainakin välillä joku kolahti.

Kertaalleen oikea laukka putosi pois juuri ennen ensimmäistä kavalettia. Paniikkiratkaisuna käänsin pois. Ei ehkä kovin hyvä ratkaisu noin viime hetkellä mutta ei onneksi oppinut siitä huonoille tavoille. Tällaisia tilanteita on omassa elämässäni ollut aika vähän.

Ristikkoa nostettiin vähän lopuksi ja piti johtaa hypyssä sisälle. Ei auttanut myötälaukkaan. Eikä tiukempi käännös sisälle ristikon jälkeen. Lopulta ohje oli tulla pelkkä ristikko ympyrällä. Ensimmäisellä kerralla laukka vaihtui yhä vääräksi mutta toisella kerralla onnistui oikeassa laukassa pysyen. Se riitti meille.

Muille nostettiin vielä pystyksi mutta meidän tuntimme jäi kavalettikorkeuksiin. Tietysti olisin halunnut tulla isompanakin, mutta ymmärsin hyvin miksi tehtiin nyt näin.

Loppuraveissa Laiba vihdoin tasoittui edestä paremmaksi ja vähän pidemmällä ohjalla laski päätään rennosti eteen ja (vähän) alas. Oikea kierros oli kiva ja rento, vasemmassa kuvittelen edelleen aistineeni ravissa jotakin sinne kuulumatonta. Mutta suurta se ei ollut.

Ope vaikutti olevan tuntiimme erittäin tyytyväinen. Itse olin vain perustyytyväinen. Kivaahan Laiban kanssa oli ja se on ihanan symppis. Mutta nyt en tullut yhtä onnelliseksi kuin toissapäivänä Hellun kanssa.

Laiballe tuli taas aika kuuma. Taluttelin hetken ensin tehtäviä purkaessa ja sitten hetken vielä muuten vaan. En viitsinyt syväpestä pakkasella, joten pyyhin kosteat kohdat sienellä jalkapesun yhteydessä. Itselläni oli sama vaatetus kuin eilen (paitsi ei turvaliiviä). Eilen oli sopiva, nyt tuli kuskillekin kuuma vaikka keli oli kylmempi. Kevyemmät vaihtohanskat tulivat tarpeeseen.

Illalla kropasta huomasi olleensa hytkytyksessä ja alaselkää kolotti. Onneksi tajusin venytellä ja se auttoi.

Ongelmia:
alaselkäni meinasi jumittaa jo alkuverkassa Laiban isoista liikkeistä
vasen ravi oli yhä kulmikas
jokunen pudotus
käänsin kertaalleen vähän tyhmästi kavaletilta pois kun pudotti raviin
oikean laukan säilyttäminen tehtävillä (ja muutenkin)

Parannusta:
mahduttiin väleihin
ei keilattu kaikkea
vasemmassa laukassa oikein näppärää
ei säikkynyt tuulen kolinoita tai muutakaan
loppuraveissa oli ihanan tasainen ja rento
sain venyteltyä illalla hyvin enkä ollut seuraavana päivänä pahasti jumissa

Pinja sai ihan lopputuntimme talteen:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora