Perjantain Turkan tunnit siirrettiin jo päivälle. Harmi silti että oma tunti oli vasta pimeän tultua neljältä. Tunnille tuli 5 ratsukkoa ja minä sain noin kuukausi sitten tallille saapuneen suokki-Valman. Luulin Valmaa tallin hevoseksi mutta selvisi että se onkin yksäri. Odotukseni olivat humman suhteen korkealla sillä olin kuullut sen kisanneen kenttääkin 90 cm asti. Enkä joutunut pettymään!
Valma löytyi sisältä, onneksi! Rautias ja läsipäinen, passelin kokoinen eli ehkä vähän päälle 160 cm. (Sukupostissa lukee 159 cm.) Hoitaessa oli oikein kiltisti ja asiallisesti. Ainoa mahdollinen miinus imppauksesta. Omaa satulaa ei ollut, joten Vempulan (eli Venlan) satula. Vaikka varusteiden merkinnät paranivat jokunen viikko sitten huomattavasti niin silti tämä satula oli nimettä eikä satulakartassakaan ollut mainintaa. Onneksi sain hyvän opastuksen (ylätallissa, oven vieressä oikealla ylhäällä). Suitset olivat omat ja upouudet (ja siksi vähän jäykät). Kolmipala. Varustamisesta ei sanonut mitään.
Pakkasta oli viitisen astetta ja kenttä lumella. Selästä Valma tuntui hyvin ratsastetulta. Hommat aloitettiin käyntiväistöillä ja -avoilla. Väistö keskilinjalta uralle ja avoa uraa pitkin. Molemmista päädyistä eli väistöt aina samaan suuntaan. Humma teki juuri sen mitä pyysin. Tuntui että vika oli enemmän epäselvissä pyynnöissäni jos jossakin oli parannettavaa. Ristiaskellus oli alkuun vähän vaisua.
Ravissa Valma väisti paremmin. Oikealle väistö (vasemman pohkeen väistäminen) oli itselleni helpompi suunta. Avot olivat hieman epävakaita. Vähän enemmän ravia. Nämä molempiin suuntiin.
Oikeaan kierrokseen lisättiin väistöstä uralla raviavon sijaan laukka ja avo tehtiin laukassa. Ihanan koottu laukka ihan itsestään. Vähän lisää tehoa laukkaan, kaipasi ope. Enemmän poikitusta avoon. Laukan jälkeen Valma ei välillä malttanut ravata. Keventäminen auttoi. Myös rentoudessa. Näihin aikoihin istuttiin ravi alas.
Vasempaan tultiin keskilinjalla avoa vasempaan kohti tallia. Sai tulla ravissa tai laukassa. Pitkät sivut oikealle ravattiin ja vasemmalle laukattiin. Avo oli alkuun vähän huojuntaa mutta parani. Yritin päästä tehtävälle vähän paremmalla välimatkalla, sillä ope ei nähnyt meitä kunnolla. Lopulta meni vähän suhailuksi mutta tuli hyvä. Linjan lopussa Valma rupesi painamaan omaan suuntaansa.
Lopuksi tehtiin vielä keskiraveja. Valma kulki itsestään sangen tasaisella tuntumalla eikä keskiravia tarvinnut pyytää yhtään, riitti että päästi. Makeaa! Sekä ihan istuttavaa. Viimeistään tässä vaiheessa rupesin olemaan ihan myyty. Jonkun tällaisen tahtoisin omaksi! Ope kaipasi vielä niskaa vähän ylemmäs ja enemmän kuolaintukea. Sieltähän irtosi. Ihana!
Loppuraveissa sai päästää vähän pidemmälle niskalle ja ratsastaa yhä ravia eteen. Yrittää saada ravista viipyilevää ja tehdä vielä väistöjä keskilinjalta. Pyysin opelta videopätkää ja pyörähdettiin vielä ympyrä open ympäri.
Valmalle tuli hommassa hiki ja jätin talliin kuivumaan villaloimen alle. Iltatyöntekijät lupasivat huolehtia ulos.
Tykkäsin kyllä tosi paljon! Kiilasi suosikkiratsukseni Turkalla. Kuulemma kaikki muutkin ovat tykänneet. En ihmettele yhtään. Toistaiseksi taitaa tehdä pelkästään tuntihommia, joten peukut pystyyn että saisin mennä tällä nyt useamminkin.
kuski ei osannut aina pyytää priimasti
Parannusta:
tosi kiva käsitellä
ihanan hyvin ratsastettu
ihanan yritteliäs ja kuuliainen
tasapainoinen laukka
väisti hyvin
keskiravi lähti hienosti päästämällä
Pätkä loppuraveistamme:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora