Keskiviikkoiltana oli taas estevalkku Senjalla. Humma oli tehnyt ainakin yhden koulutunnin alle ja oli vielä jälkihoidoissa kylmät etusissa kun saavuin paikalle. Estelistamme oli jemmattu niin että koulukuski oli luullut menevänsä Senjalla päivän viimeisen tunnin. Nyt minulla oli sen verran hyvin aikaa että muistin vihdoin vaihtaa toisen jalustinhihnan kunnolla ehyeen.
Tänään varustaessa nostin ohjat molempiin suuntiin korvien yli eikä Senja jännittynyt. Kehitystä!
Matkalla Senja teki kasat klinikan pihalle. Onneksi oltiin sen verran hyvissä ajoin liikkeellä että ehdin siivota jälkemme heti pois. Pyrytti uutta lunta ja pakkasta oli n. -9°C.
Meitä olikin ryhmässämme taas vain 3 ratsukkoa. Senja oli alusta asti vähän turhan malttamaton sekä taipumaton. Yritin kyllä työstää paremmaksi. Verkkalaukat menin aika maltillisesti ja yritin hakea Senjaa kuulolle sekä painoa takaosalle. En tiedä olisiko päästely auttanut vai huonontanut tilannetta entisestään. Plussaa ettei Senja tuijotellut mitään eikä ollut pinkeä.
Verkkahypyt tultiin ristikolle kulmassa. Edessä ja takana oli apupuomit. Muistin säädellä laukkaa ja Senja vaikutti kuuntelevan hyvin. Joka kerta ihan hyvin, molemmista suunnista.
Hypyt tultiin kahdeksikolla lävistäjän okserille ja kavaletille. Tälläkin okserilla oli apupuomit edessä ja takana. Nyt skarppasin oikealta suoristamisen ja lavan kohottamisen kanssa ja tuli molemmat vaihdot. Tosin kavaletin jälkeen käännyttiin aika pikaisesti vasemmalle.
Toisella kierroksella paikat jäivät vähän kauas ja lennettiin liikaa. Sakkokierros perään auttoi.
Tultiin myös sarja kertaalleen, ihan vain välin tunnustelemiseksi. Meille riitti kerta ja hyvin meni.
Tämän päivän ohjelmassa oli tulla rata pari kertaa, siksi alkuhyppelyt pidettiin aika lyhyinä. Ekalle kierrokselle estekorkeus oli 80 cm. En tiedä johtuuko se pienestä maneesista vai lyhyistä estetolpista että 80 näyttää täällä vähintään samalta kuin 90 isossa maneesissa.
Radassa oli 9 estettä, 11 hyppyä. Alun muistin ihan hyvin mutta sarjan eli nelosen jälkeen muistini rupesi rakoilemaan. Liikaa lävistäjiä, enkä saanut ryhmitettyä esteitä mielessäni nippuihin. Välikäynneissä Senja hypähteli itsekseen raville.
Muut menivät ensin. Me kolautettiin ykkönen alas kun hyppy ei vain noussut. Muuten alku oli ihan kelpo. Sarjan jälkeen olin vähän epävarma minne mennään ja lävistäjän okserille ei osunut askel. En ollut tarpeeksi tosissani menossa eikä Senja hypännyt. Kuski heilahti hidastuksesta pariksi sekunniksi kaulan puolelle mutta oli vilauksessa takaisin satulassa. Koko este meni altamme matalaksi. Kerättiin hetki itseämme kun este kasattiin. Ei mitään turhia höpötyksiä vaan jatkettiin samasta. Ja nyt mentiinkin ihan hyvin yli. Loppuradasta piti vielä varmistella opelta minne ollaan menossa. Senja oli vähän vyöryvä.
Tarkoitus oli että toinen kierros olisi ollut kaikille samalla lailla korotettu. Ope kuitenkin päätyi siihen ettei nosta oksereita meille, koska Senja oli tänään niin etupainoinen. Olin siihen ihan tyytyväinen, sillä en minäkään viihdy esteiden seassa. Sarjaa nostettiin.
Ohje oli esteiden jälkeen istua pystympään ja olla keskivartalosta jäntevämpi. Ei saa unohtua hevosen mukana etupainoiseksi jalustimille killumaan tms. Väleissä asiat pitää ratsastaa kuntoon ja jo ennen aloitusta ratsastaa pidätteet läpi ja Senja kuulolle. Mentiin seuraava kierros tosiaan ekoina.
Valmistautumiseen käskettiin ottaa tarvittava aika. Laukassa otin Senjan kuulolle ja ratsastin nyt enemmän tosissani painoa takaosalle. Pidätteet eivät menneet priimasti läpi, joten käytin käynnissä. Tehtiinpä lopulta parit peruutuksetkin. Kummasti nyt päästiin todella paljon helpommin ja siistimmin taakse (ilman päänheilutuksia) kuin koulutunneilla. Sitten vähän jalasta eteen ja kiinni. Kun homma toimi niin aloitettiin.
Toinen ratakierros olikin todella paljon parempi. Yhä jäi vähän jotakin pientä viilattavaa ja välillä Senja oli aika menossa mutta laukat vaihtuivat yhä ja nyt päästiin esteistä puhtaasti yli. Sarjalla ehdin jopa pidättää (yhden laukan) välissä.
Meille riitti eikä hypätty enempää. Käveltiin pois jaloista kavereiden hypätessä ja sitten otettiin vielä loppuhölkät. Hassusti Senja rupesi pingottamaan nyt loppuverkassa. Ei tuijotellut muttei ollut rentokaan. Yritin taivutella ja antaa vähän ohjaa. Päästiin vain kelvolliseen.
Omat varpaat olivat aika kylmät. Kokeilin miten pärjään tällä kelillä ilman varpaanlämmittimiä, pelkillä villasukilla. Vaikken odotellessa pitänyt jalustimia jaloissa niin silti varpaat kylmenivät. Ei vielä tuskaisaa tai häiritsevää mutta aika rajoilla mentiin. Muuten vaatetus oli tänään aika sopiva. Pidin paksummat hanskat koko tunnin.
Opelle ihmettelin miten Senja tuntuu olevan joka kerta täysin erilainen ratsastaa. Pitää kuulemma opetella vain ratsastamaan sitä kaikilla eri tuulilla. Tälle päivälle kuitenkin iso plussa vihdoin onnistuneista lävistäjävaihdoista!
huonot jarrut
etupainoinen ratsu
muutama pudotus
yksi kielto
varpaat olivat lopputunnista aika kylmät
Parannusta:
myötälaukat ja vaihdot!
kakkoskierros oli paljon parempi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora