perjantai 15. tammikuuta 2021

Pitkästä aikaa ilman satulaa

 Perjantaina pakkanen lauhtui iltaa kohti ja tallille ajellessa oli enää -15°C. Keskiviikon ja torstain Äimiskän tunnit peruttiin siis pakkasen takia ja tuli pari hepatonta. Maalaistalleilla ollaan innokkaampia eikä keli olisi haitannut itseänikään ratsastamasta mutta hyvä oli ehtiä tehdä työkiireitä vähemmäksi.

Tämän päivän tunnista tiesin etukäteen että mennään ilman satulaa. Lisäksi puomeja. Heppajakokin saatiin etukäteen ja oli merkattu että jatkan Valmalla, jee! Harmi vaan että lähes heti perään tuli viesti että Valmalla on ollut tänään hieroja ja minulle tuleekin Velmu. Höh! Velmun muistan nähneeni tunneilla aiemmin. Pv-papparainen. Odotin käsille painavaa ja kankeaa.

Netissä lukee että Velmu on -00 syntynyt ruuna. Kääntyi siis 21-vuotiaaksi. Stalkkasin myös kisatulokset ja Suomessa on menty he A ja 110 cm.

Listasta selvisi että Velmu oli mennyt yhden tunnin alle ja se löytyi onneksi sisältä. Kivan seurallinen humma. Kiltti hoitaa. Kuulemma iso ravi. Selkä näytti vähän terävältä. Nopeasti harjattu eikä suojiakaan tarvinnut. Käytiin kasailemassa puomeja yläkentälle ja sitten suitset vielä päähän. Muut olivat jo ratsailla kun päästiin pihalle. Apukäsiä ei ollut mutta yllättävän ketterästi sain sivuoven viereiseltä korokkeelta loikattua kyytiin. Pitkä raippa mukaan. Varmuuden vuoksi naru kaulan ympäri.

Muut ehtivät mennä edeltä, joten mentiin keskenämme yläkentälle. Ihanan suoraviivainen heppa eikä hötkyillyt mitään. 7 ratsukkoa tunnilla.

Tunti aloitettiin sangen varovasti. Pelkäsin jo että koko tunti on köpöttelyä. Ensin taivuteltiin käynnissä sisään ja ulos. Velmu tarpeeksi aktiiviseksi oli käsky. Pitkät ja rauhalliset taivutukset. Myöhemmin ravissa tuntui siltä että ihan itse ratsastan hevosen hitaaksi kädelle. Ei ollut kaikista taipuisin muttei erityisen kankeakaan. Ei yhtään pökkelö.

Käynnistä ruvettiin tekemään muutaman askeleen ravisiirtymiä. Yhä taivuteltiin samalla. Lopulta jäätiin raviin ja tehtiin siitä käyntisiirtymiä. Ravi ei ollut yhtään niin paha kuin olin kuvitellut juttujen perusteella. Tasaisempi kuin Hempalla oli. Ihan mukavahan tuolla oli istua. Velmu ei edelleenkään jännittynyt tai tuijotellut omiaan vaan keskittyi hyvin. Kuulemma enempi hidas mutta sellaisesta ei ollut tänään merkkejä. Jolkotti iloisesti itse eteen ja välillä piti jopa himmailla.

Ihan alkutunnista sormia vähän paleli. En lopulta vaihtanut kevyempiin hanskoihin. Aika kulki tänään hitaasti ja välikäyntien kohdalla odotin että joko oltaisiin valmiita.

Laukkoja ei otettu ennen puomitehtäviä. Keskilinjalle tultiin ravissa. Metrin väleillä ravipuomit heti alkuun. Sitten käyntiin ja käynnistä tötteröiden välissä laukannosto. Siitä heti kääntö voltille ulos. Voltilla 3 laukkapuomia. Siitä sitten takaisin käyntiin ennen tötteröitä ja ravilla vielä keskilinjan lopusta toiset puomit.

Velmun laukka oli ihan mukavaa istua eikä lähtenyt kiihtymään tai vyörymään. Nosti pyynnöstä ja aina tuli toivottu laukka. Eikä ravikaan laukan jälkeen ollut pahaa. Välillä tuli lähes suoraan käyntiin asti. Laukkapuomeille osuttiin pääsääntöisesti hyvin. Tosin oikeassa kierroksessa tuli useampi stiplu. Jos jäätiin vähän kauas niin ei lähtenyt jalasta eteen. Eikä Velmua haitannut kolistella puomeihin.

Tätä pyörittiin aikamme. Ei onneksi ollut tylsää. Lopuksi tultiin vielä pelkkää suoraa keskilinjaa. Ravissa sisään, käynti. Laukannosto (piti kertoa etukäteen kumman nostaa), laukkapuomit ja linjan lopussa käyntiin. Saatiin kehuja hyvästä suoruudesta. Tosin kertaalleen kumpaankin suuntaan tuli pientä kiemuraa. Vasemmalle ehkä metrin verran, oikealle ehkä 30 cm. Mutta uudella yrityksellä korjaantuivat. Ope oli kovin tyytyväisen oloinen.

Loppuravit sai keventää. Tässä Velmun iso säkä tuli eteen. Nyt nappasin kaulanarusta kiinni kun humma lähti viipottamaan. Eipä siinä paljoa tarvinnut ponnistella että takamus nousi irti hepasta. Yritin vahtia ettei karkaisi ihan pystypäiseksi.

Lopuksi saatiin meistä vielä posekuvat. Kiva oli mennä pitkästä aikaa ilman satulaa! Toivoin jo estetuntiakin satulatta.


Toppahousutuoli-istunta.
©Katriina

Hauskaa oli!
©Katriina

Tunnin jälkeen Velmu jäi yöksi sisälle ja oli nopeasti hoidettu.

Ongelmia:
iso ja terävä säkä
vastasi välillä vähän hitaasti pidätteisiin
ei lähtenyt puomeilla jalasta eteen
kolisteltiin ravipuomeille
oikeassa laukassa ei aina paikka puomille osunut
volteilla liirasi vähän lapa edellä ulos

Parannusta:
löytyi tallista
kiltti hoitaa
pääsin yllättävän ketterästi itsekseni toppavaatteissa kyytiin
kivan suoraviivainen ratsastaa
ei ollut yhtään niin raskas ja kankea kuin pelkäsin vaan aika kiva
takapuoleni ei kärsinyt juurikaan
oli kivaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora