Lauantaiaamuna Äimiskällä oli taas kavalettitunti. Tällä kertaa sain vihdoin Senjan alleni. Nyt tajusin heti ratapiirroksesta että samaa luvassa kuin tiistaina ja torstaina.
Päivän erikoisuus Senjassa oli että harjatessa sen vatsa murisi selvästi. En muista tällaiseen aiemmin törmänneeni. Käyttäytyi kuitenkin ihan normaalisti. Ope sanoi että seurataan asiaa. Ruokintaa on kuulemma muutettu selän valkuaispattien takia.
Alkuverkassa taivuttelin tänään ihan tosissani. Senjan kieli pilkotti pienesti vain välikäynneissä. Tai muuten en ehtinyt sitä huomata. Tein vähän temponmuutoksia ja mietin rentoja käsiä. Taisin välillä muistaa ohjalle kevyeksi ratsastamisenkin. Laukassa tein jokusen loivan kiemuran ja Senja piti myötälaukan hyvin. Melko alkutunnista ihmettelin itsekseni että Senja on paljon enemmän ratsastettava kuin alkuviikon pitkät puikulat.
Unohdin tehdä oviohitukset rauhassa mutta tänään ei ollut tuijottelupäivä. Tunnilla oli 5 ratsukkoa vaikka pitkään kuvittelin että meitä on 6. Pihalla oli luminen ja tuulinen -11°C.
Aloitettiin taas ravipuomeilta, 3 metrin välit. Yritin saada Senjaa rennoksi ja taipuisaksi. Unohdin vähän ratsastaa eteen ja kerran tuli ylimääräinen askel väliin. Pysyttiin kivasti linjalla ja toistoilla sain Senjaa rennommaksi ja letkeämmäksi sekä sujumaan paremmin.
Puomit nousivat taas ensin toisesta päästä ylös, sitten kokonaan kavaleteiksi. Ravin jälkeen tultiin laukassa. Ope ei huomannut vaihtoja, ihan alkuun tuntui että välissä vaihtoi eestaas. Voi olla että kuvittelin omiani. Ympyröillä taivuttelin myös ulos, lopulta opekin käski tehdä niin. Tultiin laukassa molemmista suunnista. Kerran askel ei sopinut ja lennätin vähän kauempaa. Muuten tultiin tasaisesti. Laukassakin pysyttiin suht hyvin linjalla.
16 metrin linjat tultiin ensin vasemmassa kierroksessa. Tulin vähän liiankin rennosti eikä meinattu ylettyä perille asti. Tajusin vasta kun ope käski laukata vähän paremmin eteen. Kun olin väleissä mahdollisimman rennosti ja vaikuttamatta niin Senja tuntui taas painuvan etupainoiseksi ja kopistelevan kavaletteihin. Open kommentti oli että anna olla kiinni puomeissa. Jalkoja ei siis voi nostaa hevosen puolesta.
Oikeassa kierroksessa 16 metrin linjat sujuivat alusta asti hyvin. En osannut olla ihan säätämättä vaan puolipidätteet tulivat aika automaattisesti. Alkuun tuntui että linjalle oli hankala osua sisään, mutta se parani melko itsestään.
Ristikko lopusta nousi pystyksi. Ope halusi että laukkaan kunnolla esteelle asti ja tuon ponnistuspaikan lähemmäs. Ihme ja kumma, osasin korjata heti. Senja teki hyviä hyppyjä ja piti myötälaukat. Eikä enää kopistellut. Itsekin olin kai ihan asiallisesti mukana. Jalustimet olivat pitkähköt mutten pahemmin yliponnistellut tai varvistellut vaan muistin jalat alas. Saattoi opekin siitä muistuttaa.
Pysty nousi noin ysikymppiin ja tultiin yhä näppärästi. Toinen kerta ihan treenimielessä perään ja hyvin sekin. Jee!
Ope kehui hyvistä hypyistä sekä myötälaukoista. Olin itsekin kovin mielissäni. Vahva 9+. Ihan yhtä pöllöonnelliseksi en tästä silti tullut kuin tiistaina Hellun kanssa. En osaa sanoa miksi.
Loppuraveissa Senja oli kivan tasainen ja taipuisa. Hikosi vähän kaulasta. Jatkoi hommia seuraavalle tunnille ja minä taas talikoin hetken maneesissa. Sen jälkeen innostuin vielä tekemään vähän lumitöitä pihalla.
yksi ylimääräinen raviaskel
neljän laukan välit jäivät ensin vähän pitkiksi
rennolla kuskilla Senja oli kiinni puomeissa
pari huonompaa paikkaa
Parannusta:
sileäksi lanattu maneesi
kuski muisti ratsastaa alusta asti
ei tuijoteltu mitään
laukka säätyi hyvin
myötälaukat säilyivät
hyvät hypyt isommille pystyille
sangen siistiä ja tasaista suorittamista läpi tunnin
tulin tyytyväiseksi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora