Torstaina sai toivoa. Kysyin että ratsua vai tehtävää. Ratsua, aiheena kuulemma vaihdot. Totesin että eihän se Lida niissä helpoin ole mutta sillä mennään. Esteet kuulemma pikkuisia, joten en ottanut turvaliiviä.
Tamma piti hakea tarhasta. Ei mokoma tullut portille vaikka kuinka huhuilin. Nilkkoihin asti mutaliejua muttei onneksi tullut kengistä läpi. Satula sai pienen luimun mutta muuten Lida oli asiallisesti varustaessa. Nosti taas jalkoja valmiiksi putsattavaksi.
Alkuverkassa patistelin Lidaa liikkeelle. Käynti ok, ravi lähes ok. Laukassa herättelin eteen ja vastasi jalkoihin (ja takakenoon) aika kivasti. Ei tarvinnut juuri raipata.
Ekana tehtävänä tultiin tehtävärataa kummastakin suunnasta. I:stä vähän sivuun oli kaksi puomia muodostaen alle metrin levyisen kujan, siinä piti ravista nostaa laukka. Pitkälle sivulle ovaali laukkavoltti kahden puomin yli. Ja raviin ja sama uudestaan. Lida pudotti muutaman kerran raville. Volteilla omaa painoa piti saada taakse ja ulos. Sitten tätä tultiin hetki laukassa. Puomikuja oli aika kapea väli sihdata.
Sitten tultiin vuorotellen täyskaartoja ja vaihtoja. Ensin kavaletin yli, sitten kavaletin ja seinän välistä. Sain Lidan ainakin hyvin liikkeelle. Oikeasta vasempaan vaihtoi hypyissä kaikki paitsi ekan söhellyksen. Kertaalleen jopa ennen hyppyä. Vasemmasta oikeaankin onnistumisprosentti taisi hipoa täydellistä. Vaan tasamaalla ilman hyppyjä oli hankalaa. Alkuun pudotteli raville. Lopulta ohje oli että pidä laukassa ja jatka uraa pitkin kunnes tulee vaihto. Yritä joka kulmassa. Tee jotain. Käytä raippaa. Varmasti omissa avuissani olisi ollut paljonkin korjattavaa mutta lopulta kumpaankin suuntaan onnistuttiin kertaalleen. AIHA UKKA!!! Yritä siitä sitten ymmärtää. Eikä niitä opi jos ei yritä.
Sitten tultiin radanpätkä kahdesti. Keskelle tuli pysty, se viistosti kumpaankin suuntaan, täyskaarrot ja lopuksi pysty vielä suoraan ja siihen vaihto. Viimeinen oli kuulemma meidän paras. Kakkonen epäonnistui kummallakin kerralla. Lopuksi piti vielä osua tötsien väliin. Ekalla yrityksellä mentiin ohi, toisella osuttiin. Vauhtia oli aika runsaasti. Itse taisin vähän ylihyppiä muttei tullut sanomista.
Lopuksi hypättiin pystyä vielä kahdeksikolla. Maltillisella n. 40 cm korkeudella. Vasempaan vaihtoi hyvin, oikeaan ei. Lopulta raipankäyttö ja muu horjutus onnistui niin että tamma taisi kompastua oikeaan laukkaan. Se riitti meille.
Esteiden purkamisen jälkeen mentiin loput loppukäynnit taluttaen ja Lida toimi siinä jo sangen kivasti. Hitaasti kävelyä ei oikein tajunnut mutta muuten oli kuulolla.
Kaikista hankaluuksista huolimatta oli kivaa. Vähän reippaampi Lida voisi olla. Kuulemma se on taas pukitellut kuskejaan alas. Mulle yhä vaan laamailee viikosta toiseen. Jospa vihdoin ensi viikolla pidettäisiin meidän ilman satulaa -tunti!
Ongelmia:
vaihdot oikealle
Parannusta:
liikkui laukassa
pudotti vähemmän raville kuin viimeksi
yllättävän hyvin vaihdot
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora