Maanantaina ei ollutkaan normi heppatunteja vaan välipäivätauko. Tai oli siellä yksi tunti mutta jostakin syystä minua ei siihen laitettu. Itsenäistä tarjottiin. Listrasta haaveilin mutta vaihtoehdot oli Pönä, Roze tai Sokeri. En arponut vaan päädyin Sokeriin. Tallin pihalla auton mittari näytti -6,5°C ja aurinko oli laskemassa.
Sokeri oli hoitaessa kiltisti. Vasta satulahuoneessa päähäni laitettiin ajatus satulatta menemisestä. Hmmmm oli vastaukseni. Onkohan Sokerissa pakkasvirtaa? Eiliset pukkitammat oli vielä tuoreena mielessä. Päädyin kuitenkin jättämään satulan pois.
Kun pääsin ratsaille oli kenttä omassa käytössä. Sen verran koppura että vaikka meillä olikin hokit niin päätin pysyä uralla. Taivuttelin tamman käynnissä hyväksi. Jopa oikealle rupesi taipumaan. Lyhyillä sivuilla ja kulmissa sisään, pitkillä sivuilla ulos. Kovin tiuhaan en vaihtanut suuntaa mutta jokusen kerran kuitenkin. Ravissa meni hetki että meno tasoittui. Vauhti oli aika hyvä mutta taipumisen kanssa meni hetki. Otin vielä pari kierrosta laukkaakin molempiin suuntiin. Kivan rauhallista. Kyydissä oli tosi helppo olla.
Välihuilin jälkeen tein yhä taivutuksia ja yhdistin niihin temponmuutokset. Sokeri oli hyvin kuulolla eikä ollut edestä raskas. Yritin vähän haastaa meitä ja saada isompia eroja aikaan. Käynnissä ja ravissa, lopuksi laukassakin. Laukasta en saanut pyöreää. Tiedä sitten arkoiko tamma vähän pohjaa mutta eteen piti pyytää. Vasemmassa kierroksessa tiputteli valokulmassa alkuun raville. Oikeassa kierroksessa lopulta myötäsi ohjan perässä ulos ja alas ja kun teki sen vielä toisenkin kerran niin päästin kävelemään pitkin ohjin.
Sokeri jatkoi hommia ja kävelin vielä kunnes kuski ilmaantui. Juuri kun pääsin kehumasta kuinka kiva, helppo ja tolkku Sokeri tänään oli niin vähän pelästyi takareunassa. Onneksi suokkityyliin ja asetteli vasta jalkojaan tuijotusasentoon kun olin jo tilanteen tasalla. Hyvin pysyin kyydissä.
Oikein kivasti meni eikä takapuolikaan kärsinyt. Yllättävän monipuolisesti sai treenattua volttaamattakin.
Ongelmia:
koppura kenttä
loppuun yksi säikähdys
Parannusta:
kuuliainen tamma
taipui
myötäsi hetkeksi laukassakin
ei kiirehtinyt tai pöllöillyt
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora