 |
| Ratapiirros. Molemmissa sama rata. |
Tänään Hemppa oli vähän eilistä rennompi hakea tarhasta sisälle. Harjasin 70 cm luokan aikana ja varustin kun 80 cm luokan ensimmäinen verkka alkoi. Oltiin vasta toisessa verkkaryhmässä ja ehdittiin lopulta kävellä kentällä ihan hyvin alle. Saatiin Lauralta korvahuppu lainaan ja olihan se paljon siistimpi kuin Hempan oma. Pihalla Hemppa oli alkuun jännittynyt mutta tasaantui siitä.
Verkassa lähdettiin heti ravaamaan mutta silti vartin verkka tuntui meille todella lyhyeltä. Sielläkin ratsu oli ensin pinkeä mutta siitä tasoittui. Tasoittumisen myötä etenemisestä katosi puhti. Olisi pitänyt herätellä vielä enemmän. Ensimmäinen muistutus tästä tuli kun kiellettiin ekalle verkkaesteelle, pikkuiselle pystylle, jonka alla oli laatikot. Paremmalla laukalla selvittiin yli. Ainoa keino saada tunne pohkeen edessä olevasta hevosesta oli yrittää lennättää sitä, jolloin venyi samalla pituutta.
 |
| ©Annu |
Loput verkkahypyt meni ok, ainakin päästiin yli. Kummasti silti yritti aina hidastaa kohti estettä. Tulikohan hyppyjä yhteensä ehkä 7? Kolmesti pikkuiselle että loppui tuijottelu.
 |
| ©Annu |
Oma lähtövuoro oli luokan vikana. Hemppa oli asiallisesti nurkassa. Vuoron koittaessa laukattiin reipasta vauhtia molempiin suuntiin ennen kuin aloitettiin. Himmailin vähän ja kaarsin ykköselle. Ehkä tuijotin itse mutta niin katsoi sitten Hemppakin esteen alla vinossa ollutta porttia ja pysähtyi esteen eteen. Nyt en hyssytellyt vaan ratsu sai muutaman raipannapautuksen. Ihan hyvin olisi päässyt ylikin.
 |
| ©Annu |
Uudella yrityksellä huolehdin entistä tarkemmin että laukka säilyy kaarteessa ja katson itse esteen yli. Niin se sitten ylittyikin. Linja kakkoselta kolmoselle meni viidellä ja taisi olla jo tässä hieman ahdas. Neloselle kaarre meni aavistuksen leveäksi mutta siististi yli. Sitten ravin kautta vaihtoyritys muttei vaihtunut ja jatkettiin sarjalle väärässä laukassa. A:lle taidettiin tulla lähelle, venyi silti (ponivälin) b:lle. Oltiinkohan sitten taas väärässä laukassa? Kutonen ihan ok, vähän lennettiin. Väli viidellä ja seiskan lankulle tuli taas tuijotusta ja este mentiin kunnon leiskautuksella yli. Kävin taas turhan korkealla mutta laskeuduin onneksi takaisin satulaan eikä Hemppa ottanut aplodeista itseensä.
Eihän kielto tietysti kiva ollut mutta ei jäänyt kaihertamaan ja loppuradalla ruvettiin vasta heräämään.
Ysikympin ekan verkkaryhmän ajaksi mentiin taas pihalle kävelemään. Hämärä laski ja jäätiin keskenämme mutta nyt ratsu oli rauhallisempi. Vähän meinasi vilu iskeä puseroon, -6°C. En silti malttanut tulla taluttamaan. Kävellessä pohdin ne 102 asiaa, jotka seuraavalla radalla pitäisi tehdä paremmin. Kevyempi istunta, katse menosuuntaan ja esteiden yli. Taivuta.
Ysikympin verkassa Hemppa tuntui alkuun löysältä. Pohdin että onko se väsynyt ja tajusin että tässä tilanteessa en voi ruveta itse lässyilemään. Radalla on edettävä, muuten tulee pahaa jälkeä. Verkkasin ihan tavalliseen tapaan ja keskityin taas taivuttelemaan. Nyt muistin ravin lisäksi tehdä laukassakin temponvaihteluita. Yhä verkka tuntui melko lyhyeltä vaikka työskenneltiin koko aika. Nyt verkkahypytkin meni paremmin. Pystylle taidettiin saada pari sakkohyppyä kun paikat jäi kauas tai tuli juureen. Kolisematta yli kuitenkin. Okseri tultiin kahdesti ja sain katseeni hienosti ylös hieman pelottavan näköisestä verkkaesteestä kun huomasin kameran suoraan edessä ja rupesin poseeraamaan. Hah! Molemmat meni hyvin. Nyt Hemppakin tuntui heränneeltä ja imi vähän itse.
 |
| ©Annu |
Ysikympissä oltiin toisen verkkaryhmän ekana. Nyt ei usvatettu alle vaan pyöräytin ympyrän ja sitten mentiin. Suurin huoleni oli aina etten hyppää ykköstä väärään suuntaan. Muistin mistä ollaan menossa. Nyt kaikki esteet ylittyivät helposti ja samalla löytyi myötälaukatkin. Sarjaväli oli nyt hevosmitassa eli olikohan puolisen metriä enemmän. En huomannut juuri eroa. Kutosen ja seiskan linjalle ratsastin nyt paremman kaarteen ja ne puolipidätteet. Kasille käännyin kakkosen sisäpuolelta kuten suunnittelinkin. Vaikka se oli meille aiemmin hyppäämätön niin silti helposti yli. Muistin kääntää ja ysille tultiin reippaasti ja melko lyhyellä suoristuksella. Kympin jälkeen muistin taas kääntää. Nyt askel ei osunut sarjalle ja Hemppa ratkaisi lähtemällä kaukaa. Hyvin sai silti kerättyä itsensä kasaan eikä väli jäänyt ahtaaksi. B-osastakin puhtaasti yli ja laukkakin vaihtui. Ripeällä tuplanollalla maalissa, jes!
Iita kuvasi molemmat ratamme, kiitos!
Vaikka kuvittelin ettei kasikympin kielto aiheuttanut patoumia niin ysikympin hienon radan jälkeen olin niin helpottunut että lähes itketti. Ajan puolesta ei pärjätty sukkelille poneille millään muttei jääty kuin pari-kolme sekuntia.
 |
| ©Annu |
Tavoitteista puolet tuli siis täytettyä. Missiona oli saada kaksi niin siistiä ja tasaista tuplanollaa että niitä ihastellaan kovin kisojen jälkeen. Ysikympin radasta saatiinkin ihanan paljon positiivista palautetta. Taas tuli myös vihreää valoa sille että kesällä hypätään metriä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora