Lauantaina klo 13 tunti oli kuulemma täynnä. Tämä ratkaisi ongelmani että Hempalla koulua vai maastoon. Maastoon siis. Seuraksi tuli 2 ratsukkoa, joista toisella oli hevonen, toisella satula varattuna klo 12 asti ja 13 eteenpäin. Näin meille jäi tunnin rako maastoiluun.
Hemppa oli tänään epätavallisen jännittynyt. Maneesin reunalla pysähtyi matkalla tarhasta talliin. Annoin hetken ihmetellä mutta lopulta patistin liikkeelle. Aika takkuista oli loppumatka. Parkkiksen puolella oli ihmisiä ja niiden liikkeestä Hemppa ihan kaukaa sävähti taaksepäin. Onneksi oli rukkaset kädessä, sillä riimunnaru luisti kädessä. Tallissa sisällä heppa pyrähti vielä raviin.
Alkumatkasta Hemppa sai johtaa joukkoa. Pahin jännitys onneksi laantui ja edettiin ihan rauhassa. Pakkasta oli pari astetta ja tiellä uutta lunta. Lisää tuli taivaalta. Tiellä otettiin ravipätkäkin mutta laukata ei uskaltanut tuolla pohjalla.
Matkan varrella yksi hepoista vähän säikkyi, toinen kasvatti tilsat ja pukitteli. Hempan hommaksi jäi väistellä säikkyviä ja loikkivia kavereita. Kaikki kuitenkin pysyivät hyvin kyydissä ja tulivat vain omasta halustaan alas.
Laukat otettiin autiotalon ohi loppupätkällä kuten viimeksikin. Mennessä me edeltä, takaisinpäin oltiin hännillä. Välissä käveltiin puolikas lenkki metsässä. Menolaukka oli pidempää ja laakamaisempaa. Takaisinpäin Hemppa näytti ravin kautta nostolle pitkää turpaa, teki pienen pukin ja singahti siitä suoraan rauhalliseen laukkaan. Kaverit ei tästä onneksi hätkyilleet. Perässä laukka oli paljon edestä kepeämpää ja pystympää. Meno pidettiin rauhallisena ja huiput oli reilu 23 km/h.
Lähdön viivästyessä, muutamien ohitustilanteiden sekä tilsanpoiston hidastamina loppumatkasta tuli kiire. Tie mentiin ravissa siltä osin kun tilanteet sallivat. Meidän paikka oli perässä tai tokana, vähän tilanteen mukaan. Loppumatkasta takaa tuli vielä toinen ratsuporukka ja Hemppa otti takaa laukassa lähestyvistä kavereista ainoat omat pienet hetkut.
Omalla pihalla oli taas hevonen kärryineen lähdössä liikenteeseen. Hypättiin siksi tien puolella alas selästä ja talutettiin pihan poikki maneesiin. Hemppakin oli talutettuna ihan rauhassa kärryjen lähistöllä. Ehkä aiheutan sitä jännitystä selässä itse? Loppukäynnit talutin maneesissa. Tiukille meni mutta ei oltu pahasti myöhässä vaan sangen sopivasti takaisin.
Ongelmia:
kaverit oli hetkittäin vähän pinkeitä
Parannusta:
ihan hillittyä ja hallittua menoa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora