Lauantaituplat perinteisesti Hempalla

Lauantaina oli taas perinteinen tallipäivä Hempalla eli 4 hengen koulutunnille ja 5 hengen estetunnille heti perään. Pakkasta oli enää pari astetta pihalla mutta lunta oli tullut ja viimoi. Maneesin suojainen -5°C oli paljon parempi.

Koulutunnilla aiheena oli myötä- ja vasta-asetukset. Näitä tehtiin ensin suoralla uralla ja pääty-ympyröillä alkuverkassa. Meillä meni taas oma aikamme käynnistyä harmoniseen yhteisymmärrykseen. Alku oli jäkittelyä. Vähän lisää ravia ja vähän lyhyemmät ohjat. Eikä saanut alkuverkan jälkeen lusmuilla ja keventää.

Harjoitusravissa huomasi taas että oma turnauskestävyys oli koetuksella. Kyllähän se hyydytti. Onneksi siinä vaiheessa Hemppa toimi jo sangen kauniisti. Kuviona mentiin pääty-ympyrää ja siinä käytettiin asetus ulkona, suoristus, takaisin sisään, takaosan väistö ulos eli sisätakajalkaa alle, suoristus, asetuksen käyttö ulkona ja sama homma uudestaan. Ensin menty vasen kierros oli meille helpompi. Oikeassa Hemppa ei oikein haluttunut myödätä sisälle asetukseen. Ainakin siinä meni joka kerta paljon pidempi pätkä. Vasemmassa saatiin tehtyä tämä parhaimmillaan kahdesti ympyrän aikana, oikeassa tahti oli noin yksi väistö per kierros.

Ennen laukannostoa Hemppa tarjosi oikein hyvän lyhyen ja kevyen pätkän.

Laukat oli nekin alkuun vähän hitaita ja jäykkiä. Nämäkin tehtiin pääty-ympyrällä. Kunnolla eteen ja muutamat voltit niin helpotti. Vasemmassa piti vahtia ettei koko hevonen kaadu voltilla sisään. Oikein hyvä huomio! Oikeassa voltti auttoi pyöreyden löytämisessä. Piti myös välillä hidastaa laukkaa (volteille). Laukassakin käytettiin asetusta välillä ulkona.

Loppuravit sai pyöritellä aika vapaasti kunhan pysyi vielä laukkaavien jaloista pois. Siinä Hemppa oli taipuisa ja tasainen.

Toinen tunti jatkettiin samoilla tulilla. Nappasin pois heittämäni toppaliivin takaisin päälle. Alkuverkassa ruuna oli taas kummallisen kankea tai sitten vaan ratsastin huonosti.

Ensimmäisenä verkkatehtävänä tultiin eiliseltä tuttua puomirusettia ravissa. Vaati useamman toiston ennen kuin rupesi letkistymään mutta parani kyllä.

Laukassa ei tätä tultu vaan taidettiin aloittaa suoraan tehtävältä. En ole ihan varma että otettiinko pätkä toista laukkaa verkassa alle. Linja oli normaali 4 askeleen linja, en muista enää metrimäärää. Pikkuesteillä tultiin sitä viidellä molemmista suunnista. Helppo nakki meille. Kysyin saako tulla kuudella mutta ei. Myöhemmin sitten myös neljällä ja sekin onnistui kerrasta. Tiesin että homma parani kun ohjilla ei tarvinnut puuttua vauhtiin välissä. Jotain voisi sanoa puuttuvista puolipidätteistä.

Taisi olla heti tämän jälkeen kun hurautettiin rata, kaksi kavalettia ja 5 estettä. Saatiin aloittaa ja olin pikkukierroksesta oikein hyvilläni. Korkeus oli n. 65 cm. Kolmosella laukka jäi vaihtumatta vasemmaksi ja neloselle taidettiin roikaista vähän kaukaa. Linja 4 askeleella.

Välissä saatiin muutama verkkahyppy siniselle lankulle. Ensimmäinen oli ehkä päivän huonoin hyppy ja pikkukorkeus tuli sakkona. Isompi meni siististi.

Lopuksi tultiin sama vielä uudestaan, nyt korkeutta oli n. 80 - 85 cm. Turvallisen näköistä. Ekalle okserille tultiin ihan juureen kun nypin lisää askelia. Ajattelin vasenta lapaa kovasti ja sain kolmoselle laukan vaihtumaan vasemmaksi, jes! Nelosen jälkeen oltiin oikeassa laukassa eikä Hemppa pudottanut sitä pois vaan hidasti kävelyvauhtiin. Opelta tuli käsky jatkaa ja niin ratsastin pari askelta eteen kohti estettä ja vaikka lähdettiin pikkuvauhdista niin selvitettiin väli neljällä.

Ope oli tyytyväinen. Minäkin suht. Hyppää läheltä ja kaukaa, helppoa ja varmaa. Loppuraveja ei otettu vaan käveltiin pitkin ohjin.

Ongelmia:
ei edelleenkään automaattisesti taipuisa

Parannusta:
taipuisuus parani
laukat säätyi hyvin
löytyi vaihtojakin

Tuntieni jälkeen pidin elämäni toisen ratsastustunnin. Yksityistunti 10-vuotiaalle muutaman kerran selässä istuneelle junnulle. Kaikki selvisi tästä tyytyväisinä, kuski, ope ja Kingi.