Lauantaille lupasi kaunista auringonpaistetta, joten selvästi maastopäivä. Houkuttelin muutkin mukaan, joten lähdettiin 5 hevosen letkalla. Ratsukseni sain Limozan kuten arvasinkin. Hoitaessa oli kiltisti mutta taluttaessa taas raahusti. Ope näytti miten se osaa myös kävellä ja ehkä jotain auktoriteetista jäi jäljelle, sillä loppumatkan tarjosi minullekin jopa ravia. Kentällä muita odotellessa yritin pitää liikkeessä mutta en tahtonut kovin ruveta tappelemaan. Keskinkertaista kunnes halusi ruveta tottelemaan.
Maastossa meidän paikka oli tokavikana. Hyvin venyi tammalla askel muiden mukana. Tosin siitä en tykännyt kun käynnistä rikkoi itsekseen raville. Tapahtui monesti. Sama juttu ravin kanssa. Ehkä kaksi ravipätkää selvittiin ilman laukkarikkoja. Himmaillessa ei pudottanut takaisin aiempaan askellajiin vaan hidasteli, nosti päätä ja kuumahti kasvavasta välimatkasta lisää. Ei onneksi pukitellut mutta tuli aika pomppuisia laukanvaihtoja. Aika monta.
Ei menty mitään ihmeellistä reittiä vaan perussetti tien päähän ja takaisin. Laukat otettiin hillittyinä, max 28,3 km/h. Laukassa ei oikein ollut jarruja mutta onneksi Limoza hidasti itse ennen kaverin häntää. Kerrankin oli joka kaarteessa myötälaukat. Vaihtoi pyynnöstäkin. Loppureissua kohti ravista käyntiin himmailu parani huomattavasti. Kun pysyttiin ravissa niin tuli tosi makeaa ja lennokasta menoa. Sen kun saisi kentälle!
Autoista ei välittänyt yhtään eikä tuijotellut kuten kentällä. Jopa paljon vähemmän kuin muut hepat. Mainiota!
Loppumatkasta käytiin vielä pidempi metsälenkki laavun ympärillä. Nyt taisin ensimmäistä kertaa mennä siitä myös ohi. Hyvää ylä- ja alamäkeä ja runkojen yli. Limoza oli vähän tohkeissaan ja koska edettiin suht reipasta käyntiä niin rikkoi hetkittäin raville. Pahoista paikoista loikki parilla laukka-askeleella. Lusmu.
En halunnut jäädä reissun jälkeen enää kentälle vaikka sellaistakin ehdotettiin. Mitä suotta pilaamaan hyvää mieltä jumitteluilla. Tammakin hikosi ihan märäksi, joten se oli lepohetkensä ansainnut. Aurinko laski mutta pimeää ei ehtinyt tulla. Lähemmäs 1,5 tuntia olin selässä. Tosin alussa oltiin ehkä vartti kävelemässä kentällä.
Limoza ei ole ihan Jussin veroinen maastoratsu mutta oikein hyvä korvike. Seuraavalle reissulle pitää muistaa virittää martingaali avuksi.
Ongelmia:
nosti turpaa kohti taivasta
rikkoi raviin ja laukkaan
vaihteli laukkoja pomppuisasti
laukassa oli vähän huonosti jarruja
Parannusta:
ei tuijotellut mitään!
irtosi todella makeaa ravia
ei pukitellut tai poukkoillut
loppumatkasta siirtyi siististi ravista käyntiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora