Ei enää niin pakkasmaasto

Sunnuntaina päädyttiin taas Annen ja Paven kanssa maastoon. Minulla tietysti Hemppa. Keli oli lauhtunut mutta aamusta näytti vielä lähemmäs kymmentä pakkasta. Aurinko paistoi lähtiessä ja samoihin aikoihin maastoon lähti pari muutakin porukkaa samalta tallilta.

Reitti oli yhdistelmä aiempien päivien reittejä. Menomatkalla tiellä oli niin paljon kävelijöitä että mekin mentiin käyntiä kunnes päästiin kaikista ohi. Hemppa oli fiksusti eikä välittänyt hyörivistä koirista.

Tien päädyssä otettiin ravi- ja laukkapätkät. Muuten lenkki mentiin melko pitkälle käynnissä. Käytiin nyt katsomassa taas uusi lenkki keskelle peltoa muttei sieltä päässyt mihinkään. Ensimmäisellä ohituksella Hemppa tuijotteli romppeita (mm. kaivinkoneen irtokauha) mutta takaisinpäin mentiin sujuvasti. Seuraava laukkapätkä suunniteltiin tielle mutta nyt tuli muita ratsukoita vastaan ja taas jäi laukat lyhyiksi.

Kierrettiin metsän läpi ja käytiin laukkaamassa pikkupätkät peltojen poikki menevää väylää eestaas. Yhä maltillisella vauhdilla. Tämän päivän bonus oli onneksi taas melko tuuleton keli eli pelloilla tarkeni olla.

Lopuksi kaipasin taas vielä yhtä reippaampaa laukkapätkää. Hemppakaan ei ole päässyt kunnolla venyttelemään ties kuinka pitkään aikaan. Haaveilin 30 km/h ja 30,8 tuli. Sama pätkä kuin viimeksi tien lopulla. Vähän lyhyt, mutta reitin paras pohja.

Takaisinpäin hölkättiin tietä kunnes vastaan tuli suokki kärryjen kanssa. Ryhmittäydyttiin Paven taakse ja kun kärryt vielä pysähtyivät niin päästiin siististi ohi. Vähän Hemppa hätkähti kun kärryt jatkoivat matkaa. Seuraava jännitys oli kotipihalla menossa ollut valjastus. Suosiolla kierrettiin vielä kauemmasta pistosta takaisin pihaan ettei tarvinnut mennä suoraan kohti kärryjä. Näin taas oveluudella vältettiin konfliktit vaikka kyllähän näihin pitäisi siedättää. Siinä tuli samalla reissun ainoa auto takaa ohi, siististi selvittiin.

Ongelmia:
ravikärryjen kohtaamiset oli vähän jänniä

Parannusta:
ei tullut kylmä
loistavasti säätyvä vauhti