torstai 5. tammikuuta 2017

Istunnan kautta taipuisampi ratsu

Torstaina oli hulppeat -31°C kun saavuimme tallille. Luvassa koulutunti Hempalla, tuntiseurana Anne. Maneesin mittari näytti -17°C ja ylitoppaus onnistui niinkin helposti kuin alupaidalla ja jykevällä talvitakilla. Sormilla oli aina toisinaan vilu.

Toivoimme vasemman kierroksen notkistelua ja tätä lähdettiin työstämään istunnasta käsin. Tämä tunti pyöriteltiin lähinnä kahta pääty-ympyrää ja välillä vaihdettiin ympyrältä toiselle ja suuntaa samalla. Ensin käynnissä, istuntaa enemmän oikealle mutta yläkroppa tiukkana ja kaartaen menosuuntaan. Oikea olkapääni sooloili taas omiaan ja sitä piti ajatella raahautuvaksi mukana tms. Ravikin oli suht ok kun sai keventää.

Nyt oma heppailukuntoni rupesi loppumaan, sillä harjoitusravissa oli aluksi todella raskasta. En jaksanut istua asiallisesti mutta kyllä ne voimat onneksi jostain tulivat. Menokin helpottui kun sain vaihdettua paksummat hanskat ohuempiin. Vaikka keskikropalla oli kuuma niin sormet kävivät välillä kylminä. Niin vain Hemppakin rupesi tasoittumaan ravissa.

Sitten otettiin mukaan laukat ja mentiin aina sen aikaa ravia että sai paketin kasaan, sitten nostettiin laukka ja työstettiin sitä jokunen ympyrällinen. Alku ei ollut kovin kaunista mutta parani kyllä. Eikä tänään tarvinnut kovistella vaan hyvä meno tuli ihan nätisti pyytämällä. Oikean laukan nostossa piti muistaa ajatella taivutusta sisään heti nostossa. Muuten nousi nokka.

Tämän jälkeen vaihdettiin tehtävää ja tultiin pituushalkaisijaa suoraan. Suunta vaihtui välillä päästä. Ennen käännöstä piti ajatella avoa. Ravissa homma toimi alusta asti kivasti ja oikeasta kierroksesta päästiin yllättävän tarkasti aina linjalle. Sitten hommaan lisättiin laukannostot keskilinjalla. Hemppa rupesi tikittämään hidasta ja jännittynyttä ravia eikä halunnutkaan nostaa laukkaa. Kun sain ravin ensin takaisin letkeäksi, rupesi laukatkin paranemaan ja noin neljän huonon kierroksen jälkeen saatiin jatkuvasti tasaisia nostoja ja rennosti kaarteessa taipuva ratsu. Vautsi!

Loppuravissa Hemppa taas oli tasainen ja keveni hetkittäin edestä höyheneksi. Tässä vaiheessa aina kaipaisin niitä kommentteja. Ei ollut kuulemma liian pitkä, matala tai kiireinen.

Oikein mainio tunti! Meillä on sittenkin toivoa laukkojen kanssa!

Ongelmia:
välillä kesti aina aikansa päästä järjestykseen
kaikki oli aluksi vähän vaikeaa

Parannusta:
parannus tehtävillä oli huimaa
tänään ei tarvinnut pakottaa vaan asiat meni läpi pyytämällä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora