Oulunsalossa kahden päivän estekurssin eka päivä Silvanolla

Anne vinkkasi että Oulunsalon 80 cm estekurssilla on vielä 2 paikkaa vapaana. Minä tietenkin vastasin että mennäänkö. Ja niinhän siinä kävi. Ratsukseni osui Silvano, jolla en ole ennen mennyt. Anne sillä on ennenkin (kahdesti) hypännyt eikä hirveästi ihastunut. Meillä oli kovasti saman oloista menoa. Tallissa hepo oli ihan nätisti, tosin kerran mulkaisi että älä harjaa siitä. Hepasta lähti suht paljon karvaa ja vähän ihmettelin kun se oli jo valmiiksi hikinen. Liekö sitten niin tukalaa karvapeitteen alla. Ratsuni oli siis 166,5 cm korkea, syntynyt 1998 ja nettisivujen mukaan va B, re 120. Ratsukoita kurssilla oli 6.

Esteitä ei tarvinnut kantaa vaan mentiin maneesissa suoraan kyytiin. Keli oli muuten hieno mutta taivaalta tuli turhan paljon vettä. Siksi sisälle. Esteitä maneesiin tuli 5: yksi okseri ja 4 pystyä. Hyvin vähän aikaa ehdittiin kävellä kun piti jo alottaa raviverkka. Ope sanoi meille että enemmän ravia. Laukassa piti usvattaa pitkillä sivuilla kunnolla eteen. Kyllä hepo lopulta lähtikin ja rupesi vähän ennakoimaankin.

Alkuverkkatehtävää mentiin ympyröillä. 3 ratsukkoa kummallakin. Taidettiin ensin laukata pelkän puomin yli. Sitten piti laskea 10 hyppyä ristikolle ja että moniko oli hyviä. Kaikki oli kelpoja mutta välillä tuli liian lähelle, välillä vähän kauas. Seiskahyppy oli paras. Kun este nostettiin pystyksi niin meillä alkoivat ongelmat. En osannut enää laskeakaan. Taisi olla ekalla hypyllä kun keilattiin koko este kumoon. Sitten keikuin ite miten sattuu ja hepo tuntui löysältä. Ei kovin hyvin. Ponnistuspaikat olivat liian lähellä tai kaukana ja ope sanoi että jalat alas. Laukat tosin vaihtuivat lennosta helposti. Jopa niin helposti etten ollut varma että ehdinkö pyytää vaihtoa.

Verkkatehtävän jälkeen ruvettiin tulemaan ensin suora linja kahdesti. Väliin toivottiin kuutta laukkaa. Ekalla kerralla tuli 7 kun kummatkin hypyt tuli ihan juureen. Seuraavalla kierroksella laukkasin vähän isommin ja tuli ahdas 6. Sitten ruvettiin tulemaan tehtäviä. Alkuun jotkin 4 hyppyä muistaakseni kahdesti. Sitten 6 hypyn tehtävä ja lopuksi vielä toiset 6 hyppyä. Ratapiirros (ja Annen kokemukset tunnilta) löytyy Annen blogista. Omasta mielestäni hepo oli löysä. En saanut sitä aktiiviseksi ja reagoimaan kunnolla pohkeeseen. Kädet tulivat kipeiksi kun yritin kasata kilometriratsua nipumpaan.

Ope kommentoi johonkin väliin että esteillä pitää unohtaa kouluratsastus. Tarkoitti varmaan lähinnä asentoa. Meillä ei kovin ihanasti mennyt enkä osannut kunnolla istua hepan rauhallisissa hypyissä. Omasta mielestäni maltoin silti olla hyvin työntämättä. Ja aina mentiinkin yli vaikka tultiin millaiseen paikkaan. Mutta se, kun ope puhui jalkojaan varovista estehevosista ei ainakaan Silvanon kanssa pitänyt paikkaansa kun muutama keilaus tuli tunnin aikana. Hepo myös sihtasi ponnistuspaikkansa itse raviaskeleen kautta kohdilleen. En tiedä kuinka tohinoissa olin kun en tätä huomannut. Seuraavana päivänä havaitsin. Raville tiputtelu oli siis paha. Jalat lähellä ja alhaalla. Käsi pehmeämmin mukaan.

Meidän parhaat hypyt oli päivän 2 viimeistä kun ratsun oma moottori vihdoin käynnistyi. Ehkä tuli vähän liian laakahyppyjä mutta vihdoin tiesin että mistä ponnistetaan. Oikeita laukkoja en tehtävien aikana pohtinut. Tunnustan etten edes katsonut missä laukassa mentiin. Selkään ei tuntunut pahalta (väärältä laukalta) missään vaiheessa. Hepo oli niin näppärä vaihtamaan että annoin sen päättää siitä. Pahinta oli vasenta pohjetta vasten kaatuminen kaarteissa. Meinasi mennä tiet vähän turhankin tiukoiksi. Alkupään tehtävistä saatiin yksi ottaa kahdesti uusiksi kun en päässyt kiertämään tötsää vaikka kuinka yritin. Kolmannella kerralla onnistui.

Toivon jotain kevyempää ratsua huomiseksi mutta vastaus oli että jatketaan samoilla. Pitää pitää ne nyrkit kiinni.

Ongelmia:
raskas edestä
löysähkö

Parannusta:
kaikesta empimättä yli