sunnuntai 16. kesäkuuta 2019

Vesiponiesteitä päätöspäivänä

Sunnuntaina hypättiin vain yksi tunti maastoesteillä. Ryhmien järjestystä vaihdettiin ja meidän porukkamme aloitti klo 10. Ratsukseni oli jaettu Vertti ja humma oli tallissa lepäilemässä sen näköisenä että edellinen ilta meni pitkäksi. Hoitaessa oli kiltisti.


©Heidi

Keli oli lämmennyt. Aamusta jo lähemmäs parikymmentä astetta ja aurinkoista. Verkkalenkki mökkimme ympäri vedettiin reippaasti Vertin kanssa edeltä. Sitten derbykentälle verkkaamaan lisää. Ravissa molemmat suunnat ja toiseen taidettiin laukata. Vertti tuntui rungostaan Masia pyöreämmältä mutta kaulan puolesta oli poni. Ei ollut onneksi pahasti kiikkerä olo selässä.

Nyt oli kuivunut sen verran että saatettiin ottaa verkkahypyt derbykentällä. Vähän yllättäen meidät jätettiin hyppyvuorossa viimeisiksi. Tukki, tukki ja reikä seinässä. Me mentiin tasaisesti ja varmasti. Kaverit saivat sakkokierroksia mutta me ei. Ei sitten hypätty aidoissa enempää vaan lähdettiin rantaan.

Omaa vuoroa odottaessa humma steppaili. Ohje oli antaa pidempää ohjaa. Niin sitten vain hengittelin kyydissä ja siten poni pysyi rauhallisena.

©Heli Koskimäki

Ensin tultiin kuiva linja veden vierestä tukilta toiselle. Vertti viipotti tasaisesti muttei antanut suuremmin vaikuttaa itseensä. Melko pian tultiin alashypyt rantaan ja veteen. En muista käytiinkö sitä ennen jo vedessä. Vertti kyllä meni veteen muttei erityisen innokkaasti. Kuski takakenoili alashypyissä.

©Heli Koskimäki

Hypättiin myös tukit veden kanssa. Sekä kertaalleen kapea alle. Vertti luuli tietävänsä kuskia paremmin mitä pitää tehdä ja oli pyörähtämässä järvelle jo ennen kapeaa. En suvainnut ja ratsu lähti peruuttelemaan. Ope huusi että ohjat pois. Sangen hellällä tuntumalla jo oltiin eikä poni suinkaan peruuttanut siksi että vedin suusta vaan siksi, että oltiin eri mieltä suunnasta.

©Heli Koskimäki

Kapealle tultiin lopulta aika vauhdilla mutta sain ponin osumaan kaikille esteille. Lopuksi saatiin sakkokierros, jossa piti mennä aavistus syvemmälle järveen. Se onnistui.

©Heli Koskimäki

Vertti oli tasainen ja reipas puksuttaja mutta olin samaa mieltä että antoi vaikuttaa itseensä aika huonosti. Ei käyty nyt vielä järviseisoskelulenkkiä loppuun vaan lähdettiin käymään tallissa ja vaatteiden vaihdossa toisen ryhmän hypätessä välissä.

Ongelmia:
malttamaton
luuli tietävänsä kuskia paremmin mitä tehdään

Parannusta:
kaikesta yli

Videokooste hypyistämme:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora