Maastokävelyllä

Assi lopetti könkkäilyn ja rupesi liikkumaan puhtaasti. Eläinlääkäri ei löytänyt mitään vikaa. Humma sai kuitenkin vielä viikon kävelyä. Tarkoitus oli tiistaina käydä joka tapauksessa suht pikaisesti, joten suunnitelmissa oli noin kolmen vartin maastokävelylenkki.

Keli oli puolipilvinen +21°C. Meinasin laittaa fleecen mutta tulin järkiini ja t-paidalla tarkeni hyvin. Tallikaveri kertoi vähän reittiohjeita ja lähdettiin keskenämme tutkimaan viimeksi näkemääni tietä autotien toisella puolella.

Lyhin tie reitille meni pellon ohi. Aavistelin että ongelmia lienee luvassa portin kanssa. Päätin silti lähteä kokeilemaan koska kiertoreittiin olisi mennyt paljon kauemmin.

Pihalta Assi lähti mukisematta. Vautsi! Vähän empi alkumatkasta mutta päästiin etenemään. Pellolla tuijotteli niin tiiviisti oikealle että päästiin yllättävän lähelle porttia ennen kuin Assi huomasi sen. Odotetusti tuli täysstoppi ja puhinaa. Ei meillä ollut kuitenkaan kiirettä, joten annoin katsella hetken. Eteenpäin pyynnöistä lähti viettämään pellolle enkä oikein arvostanut. Vähän käytiin pientareella (ei ojaa) pyörimässä mutta pysyttiin pääosin tien puolella.

Koska Assi ei vaikuttanut olevan kauhuissaan niin päätin patistella sen toiselle puolelle. Etuperin ei onnistunut, joten vaihdoin oveluuteen ja lähdettiin pakilla. Pyysin rauhassa ja Assi peruutti. Kehuin paljon. Ensimmäinen yritys kääntää humma menosuuntaan aiheutti poisliirailua, joten jatkettiin peruuttelua. Kun päästiin ohituspolun kohdalle niin ratsun suuntiminen oli haastavaa. Lopulta seistiin noin parinkymmenen metrin päässä tuijottamassa hetki porttia. Assi rupesi rauhoittumaan ja kehuin. Ohitus meni silti vähän tarpeettomasti pellon puolelta liiraten. Toisella puolella seistiin myös hetki toteamassa ettei ole mitään pelättävää.

Autoja ei näkynyt missään, joten päästiin hyvin jatkamaan uudelle reitille. Siellä olikin kyltti että ei moottoriajoneuvoille, polut ratsastuskäytössä. Käveltiin hiekkatietä pitkin metsään ja käki kukkui. Katselin kellosta koska on aika kääntää takaisin ja aika hyvin arvioni piti. Pari minuuttia kauemmin meni kuin luulin.

Matkaan tuli kivasti mäkitreeniäkin. Sen verran lämmin oli että Assi hikosi märäksi pelkästä kävelystä. Vähän yllättävää. Paluumatkalla päästiin portista oikein tolkusti ohi. Assi ei jännittynyt oikeastaan yhtään eikä loikkinut hitustakaan pellon puolelle. Jes! Pohdin jo aiemmin että onko epäeettistä patistaa jännittävä hevonen siitä ohi mutta näemmä ei ollut traumaattista vaan eheyttävää.

Reissuun meni 43 minuuttia. 3,14 km, keskinopeudella 4,4 km/h. Huippunopeus gepsin mukaan 7,8 km/h.

Luulin olevani ratsastuksen jälkeen nopea mutta Assi piti käyttää pesulla ja paluumatkalla kävin autoillen potkimassa läjämme pois tieltä.

Toivottavasti ylihuomiselle löytyy seuraa (opas).

Ongelmia:
portti oli menosuuntaan jännä

Parannusta:
oli kiltisti hoitaessa
lähdettiin pihalta ilman peruutteluja
takaisin päästiin portista oikein tolkusti ohi