Hemppa-plagiaatti maastoesteillä satumetsässä

Tiistaille onnistui vihdoin maastoestetunti Husössä. Kasasin oman porukan ja mentiin kuuden ratsastajan voimin. Hinnaston mukaisesti 51 euroa. Viidelle olisi ollut sama hinta mutta olen tullut skeptiseksi viime hetken perumisten myötä. Keli oli aurinkoinen +20°C.

Ensimmäinen kertani Husössä. Hepat olivat kahdessa eri tallissa ja nämä ihan etäällä toistaan. Pari sataa metriä? Onneksi uudessa tallissa oli ihmisiä, joilta kysellä.

Ratsukseni sain Dannyn. Kovasti oli Hempan oloa. Saman kokoinen ruunikko ruuna samanlaisilla merkeillä. Harjakin kaartui samalla tavalla osin ylhäältä oikealle. Tosin Hemppaa ohuempi harja. Danny oli kyllä vähän tummempi ja sirompi päästään. Sekä muutenkin päästä arempi. Kaviot nousivat lähes yhtä hyvin kuin Hempalla. Suojat joka jalkaan, ei teippejä. Ei apuohjia. Lainaraippa matkaan.

Hyppäsimme kentällä kyytiin ja siinä mentiin askellajit läpi. Hetken yritin alkuun ratsastaa humman kaulaa kaarelle mutta luovutin pian. Pohkeista ei mennyt aina eteen, joten muistutin raipalla. Vähän Hemppaa hitaampi. Sangen saman muotoinen. Sain myös tutun kommentin että kaula suoremmaksi. Nyt se tosin taisi olla vinossa vasemmalle.

Tehtiin vähän temponsäätelyä ravissa ja laukassa. Pääty-ympyröitä ja suoraa uraa. Sekä herättelyä isommassa laukassa. Lähtihän se kun pyysi.

Sitten kävellen polkua pitkin esteiden luo. Kasaannuttiin banketille ja tultiin yksi kerrallaan ympyrällä ensin minitukki ja toisella kierroksella sai hypätä vierestä isomman (joka sekin oli melko pieni) jos kaikki meni ok. Ja kyllä meni.

Seuraavaksi hypättiin samoin vähän ympyrällä banketille ylös ja toiselta puolelta alas. Sangen turvallista minikorkeutta. Unohdin pohkeet irti, joten Danny putosi banketin päällä raviin. Eteni kuitenkin. Paremmin eteen, kaipasi ope. Toisella kierroksella sai halutessaan tulla isomman banketin. Pitihän meidän ja näppärästi meni.

Jatkettiin letkassa käynnissä seuraavalle tehtävälle. Yksi kerrallaan vähän matkaa ensin tallille päin ja sitten kolme tukkia laukassa poispäin. Kaikista oli taas myös miniversiot vieressä. Ensimmäinen väli oli sujuvat 3 askelta. Toiseen 2,5 mutta Danny otti kolmannen ja valui vähän oikeaan reunaan kohti minitukkia. Näppärästi poistui kavereiden luota aloituksessa ja tehtävän jälkeen.

Satumetsässä Dannylla.

Sitten käveltiin pidempi matka satumetsän läpi. Ihanan vihreää! Seuraava este ei ollut enää n. 40 cm kuten alkuun väitettiin. Lähemmäs 80 mutta tuskin niin paljon. Sanoisin että yli 60 kuitenkin. Ohje oli että siitä yli ja karautus ylämäkeen. Mentiin ekoina. Paikka jäi vähän kauas ja mentiin isolla ja sulavalla hypyllä yli. Lisää laukkaa huusi ope ja odottelin ylämäkeä mutta se taisi jo mennä. Pian tupsahdin jo takaisin banketille.

Lopuksi saatiin hypätä banketti vielä kerran. Mentiin taas isompi. Ja kun tuntikaveri kinusi vielä yhden hypyn niin varmaan minuutissa olivat kaikki 6 ratsukkoa ylittäneet tukin vielä kertaalleen. Helposti.

Käveltiin takaisin kentälle eikä ehditty tehdä enää kummepia loppuverkkoja. Kaartoon ja alas selästä. Hepat talliin ja sienellä pyyhkiminen. Danny oli tämänkin kiltisti. Jos kaikki hepat olisivat tällaisia niin maastoesteiden hyppääminen olisi hirvittävän helppoa. Esteet olivat pienehköjä mutta hommassa oli hyvä tekemisen meininki. Kivaa ja helppoa.

Ongelmia:
hienosäätövikoja
estevalikoima oli vähän suppeahko

Parannusta:
kamalan tolkku ja kiltti hevonen
kivaa ja helppoa

GoPro-kooste hypyistämme: