Torstaina tehtiin iltapäivällä toiveesta sangen samanlainen reissu kuin eilenkin. Toivoin jotain ihan uutta ratsua. Ensin ehdotettiin Argoa mutta se menikin junnujen tunnille. Seuraavaksi tarjolla oli Apollo mutten kelpuuttanut sitä koska olin mennyt sillä jo kahdesti. Sitten tuli paras ehdotus eli tälle tunnille sattumoisin vapaaksi jäänyt Sirus. Mieluusti! Hoitaessa oli ihanan kiltti.
Säätiedotus lupasi yhä sadekuuroja mutta nyt porotti koko matkan aurinko. Nyt laukattiin vain yksi kierros pellon ympäri. Jos Neron kanssa oli helppoa niin Siruksella oli vielä helpompaa. Hankalampaa oli ravissa kun jalustimia ei saanut säädettyä yhtä pitkiksi.
Taas loikittiin matkan varrelta muutama este. Ylöshyppy toiselle pellolle sekä mustien tehtävien joukosta keskimmäinen traki. Ope meni ravissa mutta koska en pidä ravihypyistä niin me mentiin laukalla.
Taidettiin hypätä matkan varrelta muutamia muitakin esteitä. Ainakin nuoriso-osaston (laitumella olevat nuoret hevoset) luota ylös, alas ja aamulla hypätty tukki vasemmalta. Helposti kaikki.
Käyntiä mentiin aika paljon. Kahlattiin myös syvän ojan halki. Nyt pysyin vähän paremmin kartalla kun tajusin että ojasta palauduttiin samalle pellolle kuin mistä lähdettiinkin.
Lopuksi ope selitti vielä radan. Luulin että hypätään se huomenna mutta tultiinkin se vielä nyt pareittain. Jokaiselle reipas hevonen vetohepaksi ja rauhallisempi perään. Meidän peräämme tuli lopulta Skyboy. Nämä ovat kuulemma kavereita. Eikä kumpaakaan hetkauttanut jäädä viimeisiksi.
Musta "rollypolly" tai mikä lienee pyöreä sianselkä ensin. Sitten uudet muurit vasemmalla. Sai mennä isomman, jossa oli musta tukki maassa. Tietysti se. Sitten lankkueste takaisin ekapellolle. Siitä vanhalle tutulle pikkumuurille. Siitä vasemmalle, banketin pikkumuuri ja vielä tiukka vasen ja punainen kolmio (A-este).
Olin eniten huolissani ratsun etupainoisuudesta. Meni kuitenkin hyvällä imulla ja sain keulan pidettyä tarpeeksi kevyenä. Ei katsellut mitään eikä ollut liian innokas. Vauhti säätyi. Kaveri pysyi perässä. Eikä meinannutkaan mennä mistään ohi tai kieltää. Kapeille esteille ohje oli levittää omia käsiä kauemmas toisistaan ja pitää painetta kuolaimella.
Siruksen kanssa oli todellakin kivaa ja helppoa. Muut pelkäsivät että se on minulle liian tylsä. Mutta ei tasaisuus maastoesteillä haittaa. Nerolla on kivempi hyppy mutta Sirus oli varmempi. Karsinakäytöksen perusteella Sirus kiilasi suosikkilistani kärkeen. Totesin että Nero ja Sirus ovat molemmat top kolmosessani mutten vielä tiedä kuka on top ykkönen.
Ongelmia:
tuntui välillä aavistuksen etupainoiselta
Parannusta:
todella tasaista, kivaa ja helppoa
GoPro-kooste:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora