maanantai 10. kesäkuuta 2019

4 laukan välejä

Odottelin jo huhtikuusta asti koska Etelä-Vantaan ratsastuskoulu laittaa maastoestetunteja tarjolle Hopotiin. Viime kesänä kun ne menivät päällekkäisyyksien takia itseltäni ohi. Lopulta sain vastauksen että ne menevät hevosten loman jälkeiselle ajalle eli aikaisintaan heinäkuulle. Sitä odotellessa sain onneksi yhden koulutunnin muutettua estetunniksi ja pääsin nyt maanantaina 6 hengen kesätunnille (34 e) hyppimään.

Keli oli kaunis puolipilvinen, lähes +20°C. Hopoti paljasti ratsukseni jo etukäteen Wudin ja selvitin että humma on näppärä esteratsu, kisaa metriä.

Tänään löysin listan luota tallikartan ja sen avulla oikean ratsun. Ihmisiä ei juuri näkynyt. Hempan kokoluokkaa oleva rautias ruuna. Vähän epäilytti kun karsinan edessä oli vatsahaavalääkkeitä (tai minä en ainakaan tiedä niille muuta käyttötarkoitusta). Aika monta kysymystä piti esittää kanssaratsastajille mutta kaikki selvisi. Nimetyt harjakorit löytyivät yhä suitsien alta. Mystisestä syystä ohjat olivat irtopainoksena mukana. Humma oli hoitaessa vähän pahantuulinen. Satulavyön kiristystä louskutteli kunnolla kohti.

Pihalla ratsu oli fiksusti mutta vähän laama. Raippa mukaan tunnille oli vinkki. Lainaraippa löytyi kentän vierestä.

Alkukäynneissä Wudi oli hidas. Pohkeista ei tullut aina reaktiota. Raipalla piti napsia humma hereille. Alkuverkat tehtiin mielestäni sangen hujauksessa. Wudilla oli ison hevosen ravi ja vähän laivamaisuutta olemuksessa. Olisin kaivannut lisää aktiivisuutta ja terävyyttä. Samoista asioista opekin myöhemmin sanoi. Jäätiin kentän takapuoliskolle ja tehtiin voltteja kulmiin puomien yli. Ihan ok. Sitten laukannostoja toiselle sivulle ja sen jälkeen koko homma laukassa toiseen suuntaan. Sen verran piti tyhjällä sivulla hidastaa että edellinen mahtui tekemään voltit rauhassa. Kommenttia tuli että hyvä tahti ravissa, rennot nilkat.

Tehtäviä varten meidät jaettiin kahteen kolmen ratsukon porukkaan, jotka liikkuivat vuorotellen. Ensin me isojen hevosten ryhmässä.

Tultiin suoraa linjaa neljällä askeleella, vasen kierros. Kaikki kerrallaan liikkeellä mutta tyhjällä sivulla taas odoteltiin sen verran ettei oltu ihan hännissä kiinni. Ensin molemmat esteet olivat minikavaletteja. Ensimmäinen nousi kavaletiksi, jälkimmäinen pystyksi, joka oli lopulta lähemmäs 90 cm. Suoritettiin kellontarkasti. Joka kerta vaaditut 4 askelta. 95 % hyvät paikat. Sangen keskeltä ja suorana. Vähän lisää aktiivisuutta ja ekalle olisin voinut tuoda vielä huolellisempaa reittiä. Helppoa ja tasaista.

Välissä tuli toinen porukka ja me käveltiin.

Seuraavana tehtävänä tultiin kaarevat linjat. Pysty keskellä ja maapuomit edessä ja takana yhä 4 laukan väleillä. Ensimmäinen kierros oli vähän luikura mutta sitten tämäkin näppärästi. Joka kerta vaaditut askelmäärät. Tässä oli jo enemmän tekemistä. Ekaan väliin piti sujua kunnolla, jälkimmäiseen ottaa kiinni. Opelta tuli lähinnä kehuja. Oikein hyvä.

Sitten taas toinen porukka suoritti vuorollaan ja lopuksi tultiin vielä pikkurata. Kaarevat linjat, lävistäjäpystyllä suunnanvaihto ja suora linja. Ensimmäinen suoritti oikein siististi ja olisi vissiin pitänyt vain tuppautua toiseksi kuten aluksi huikkasin. Jäätiin kuitenkin suosiolla isoista hevosista vikoiksi. Toisella oli vähän rytmiongelmia ja katsoin näemmä mallia. Monesti suoritan kuten edellinenkin. Oikeasti noloa kommentoida näin!

Ei tehty enää tyylipuhdasta ratasuoritusta vaan vähän herpaannuin. Isolla laukalla sisään ja loikkasiko Wudi ensimmäisen kaaren jopa kolmeen. Toisen ainakin vyöryi. Käsky oli tulla heti uudestaan. Nyt muistin kasata laukan ja pitää pakan kasassa. Siistit linjat. Lävistäjäpysty näytti isolta ja koomaannuin paikan suhteen. Jätin päätöksen Wudille ja mentiin vähän räpiköiden yli. En muista putosiko tämä. Joku kuitenkin. Kuskille plussat että osasin istua kuitenkin asiallisesti kyydissä. Vika linja meni siististi.

Lävistäjäestekin tuli sakkona. Jatkoin laukassa, pyöräytin täyskaarron ja Wudi vaihtoi laukan niin tasaisesti etten edes huomannut. Malta odottaa viimeinen askel. Nyt nätisti yli ja se riitti meille.

Aika loppui eikä ehditty ottaa loppuverkkoja. Kävelyäkään ei tullut hirmuisesti. Kolmelle meidän jälkeen tulleelle vielä vähemmän. Ope kommentoi lopuksi yleisesti että hyvin vedetty kaikilta. Olisin kaivannut muutaman lauseen keskustelua loppuun kun kaikki ovat suorittaneet. Meidän vuoromme jälkeen totesi että hyvin sain uuden hevosen kanssa hommasta kiinni tms. Siinä en viitsinyt jäädä turinoimaan ja viivyttämään tuntia ennen kuin kaikki ovat hypänneet. Kaarrosta en sitten viitsinyt huudella omiani kentän toiseen päähän. Menin sitten vain kiltisti talliin.

Jälkihoidosta Wudi ei tykännyt yhtään enempää ja sienellä satulavyön hikijäljen pyyhkiminen aiheutti taas louskutusta kohti.

Kiva tunti ja kivan paljon ehdittiin tehdä. Oli helppoa ja mukavaa ja esteetkin nousivat, jotain 90 cm pintaan olivat suurimmat. Toivon hartaasti että tälle kesälle pääsisin täällä vielä maastoesteillekin.

Ongelmia:
luihu hoitaessa
kenttä pölisi vähän
vähän unelias ratsu
herpaannuin viimeiselle kierrokselle

Parannusta:
suoritettiin rataa lukuunottamatta kellontarkasti
suoraviivainen ja tolkku hevonen
kivan suora
helppo hyppy
hyvin suunnitellut tehtävät

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora