Tämän viikon maastoestekiintiö (sentään)

Perjantaina omalla tunnilla oli luvassa maastoesteitä. Etukäteen ehdin jo perua tunnin mutta kun ilosanoma kiiri korviini niin tuppauduin takas joukkoihin ja hoidin meidät leiriltä tarpeeksi ajoissa paluumatkalle. Ratsukoita oli kivasti vain 6. Listassa luki että menen Rusinalla. Ja että laitetaan pelhamit. Pelhamit oli lukkojen takana toimistossa, joten laitoin satulan valmiiksi. Epäilyttävän hyvin meni satulointi.

Kentällä kyytiin ja pääsin johtamaan joukkoja. Tässä vaiheessa paistoi aurinko. Maastossa käyntiä kolmion terävään kärkeen. Siitä lyhyt lenkki lammelle. Ensin ravia, jälkimmäisen risteyksen jälkeen laukassa. Eli sama kuin viimeksi. Rusina oli ihanan tolkku. Liikkui eteen, ei hötkyillyt, kyttäillyt tai vyörynyt. Laukkasi tasasesti ja tarpeeksi reippaasti.

Kun alotettiin hyppelyt rupesi satamaan. Keli vaihteli aurinkoisesta tihkun kautta keskikokoiseen kuurosateeseen. Kovin märäksi ei onneksi tullut. Päälläkin oli vaan t-paita (+ turvaliivi) eikä kelikään kovin lämmin. Ensin hypättiin 3 esteen minirata. Liikennemerkiltä liikkeelle, keltainen A, rengas, käännös ja rengas toiseen suuntaan. Ei mäkeä. Rusina laukkasi vähän turhan löysästi enkä uskaltanut päästellä kun en tiennyt saanko sen sit vielä kiinni. Kaikista päästiin yli mutta oli hiukka vaivalloista.

Ekalla kierroksella Remu riekkui sen verran että ope ehdotti ratsujen vaihtoa. Rusinalta Remulle. Mikäs tuossa. Nyt tuli elämään sopivasti jännitystä kun Remu oli meinannut kiihdytellä kavereista ohi ja pukitellut. Onneksi mun kanssani ei semmosta tehnyt. Hiukka hassua oli lähteä uuden hepan kanssa heti 3 hypyn kierrokselle ilman mitään tuntuman ottamista. Päätä toki nyki alas munkin kanssani. Alkuun en saanut juonesta kiinni vaan valahdin etukenoon. Samalla ohjauduttiin huonosti ja ekasta laavusta vedettiin kahdesti ohi ennen kuin päästiin yli. Kolmannella kerralla tultiin ovelasti eri reittiä. Muualla sai keskittyä omaan takakenoon että sain hepan pään pysymään tarpeeksi ylhäällä. Muut esteet selvitettiin ihan ok.

Nyt hypättiin samalla myös suhteutettua renkaalta keltaiselle, 7 laukkaa väliin. Ja nämä 7 saatiin joka kerta. Lopuksi hypättiin siihen perään vielä kukkulalla ollut halkopino. Tästäkin vetäistiin kaksi ekaa yritystä ohi. Osa meni ihan omaan piikkiin kun en tajunnut kääntää tarpeeksi tiukasti. Mutta kolmannella päästiin yli. Vikalla kierroksella tultiin sit enää pelkkä halkopino. Ja kerralla yli, jihuu. Olin mielissäni että osasin korjata. Hitusen tietty harmitti että omiin toilailuihin tuhlaantui aikaa. Kohti kavereita laukatessa Remu meinasi vähän kiihtyä mutta päästiin silti hyvissä ajoin käyntiin.

Lopuksi vielä ravia kolmion ympäri ja tallille. Ja sitten rupesi taas paistamaan aurinko. Ei oikeastaan haitannut yhtään tämä heppojen vaihto. Veikkaan että Remun kanssa sain suuremmat onnistumisen elämykset kuin mitä Rusinalla ois tullut. Itsevarmana palasin takas tallille. Luotin siihen että osaan ja niin osasinkin.

Ongelmia:
4 kieltoa
Remun raskas pää
en osaa hypätä Rusinalla

Parannusta:
päästiin lopulta kaikista yli
Remu ei pukitellut enää mulle


Ellalle kiitos videoinnista.