Keskiviikon estevalmennuksia aikaistettiin tunnilla. Tosin muiden osallistujien aikatauluongelmien takia vaihdoin ihan mieluusti vielä ensimmäiseen ryhmään eli pari tuntia tavallista aiemmaksi. Pakkasta oli tänäänkin ihan reilusti, reilu parikymmentä. Nyt lähdin suosiolla toppahousuilla.
Olin kerrankin oikein hyvissä ajoin tallilla. Kävin maksamassa lisämaksun ja sitten rupesin laittamaan Senjaa kuntoon. Paitsi että Senjan karsinassa olikin Wanni ja Senja oli vielä pihalla. Senja löytyi helposti ja tuli sukkelasti talliin. Ohje oli laittaa vain johonkin vapaaseen karsinaan. Hepo oli sangen puhdas mutta harjasin silti läpi. Ei tykännyt siitä tänäänkään. Nyt sain jalat pysymään maassa. Hankalin osuus oli taas tilsojen irroitus. Etusissa oli kunnon jääkorkkarit ja kaviokoukku oli aika käpyinen väline niiden poistamiseen. Lähtiväthän ne, mutta hitaasti.
Hetki meni vielä vessajonossa. Kello oli jo pari minuuttia yli tasan kun päästiin lähtemään tallista. Luulin että ollaan pahasti myöhässä mutta oltiinkin hallissa jo tokina. Aiempi porukka oli hypännyt, joten osa puomeista oli jo vahvasti aloillaan. Kasattiin vielä loput ja nyt vasta näin ratapiirroksen. Kaikki esteet pystyjä. Katsomon puolelle kolme pystyä 13 metrin välein. Reunimmaisten viereen pystyt keskilinjalle sekä toiselle puolelle pitkältä sivulta loivalla kiemuralla.
Ennen selkäännousua huomasin että martingaali on ponimallia ja aivan liian lyhyt. Jätettiin se sitten kokonaan pois. Alkuverkassa Senja oli pinkeä eikä avuilla. Olisin tarvinnut paljon enemmän aikaa. Nyt lähinnä suhattiin askellajit pikaisesti läpi molempiin suuntiin. Ope muutti esteitä ja paikalla oli lisäksi pari pikkuapuria. Senja tuijotteli vähän milloin mitäkin. Pörisi mennessään muttei onneksi loikkinut omiaan.
Seuraavaksi huomasin että taskuni oli auki ja kaikki nenäliinani olivat kadonneet. Onneksi toppaliivin taskusta löytyi varajemma. Sillä aikaa meni ohi mitä piti tehdä. Hypätä kuulemma ristikkoa kohti ison hallin puoleista ovea. Sangen ahdas jättö. Kunnolla suoraan ja rauhassa kulmaan. Omat mukautumiseni olivat taas kummallista pongahtelua ja varvistelua. En näemmä yhtään luottanut siihen että esteen jälkeen jatketaan matkaa yhdessä. Senja protestoi heiluttelemalla päätään. Onneksi toistoilla parani ja helpottui.
Tultiinkohan tämän jälkeen linja. Vasemmassa laukassa 3 ja 3 askelta. Ihan sujuvasti. Ensin ristikkoina (taas piti tarkistaa, tekisi mieli kirjoittaa yhdellä koolla), sitten pystyinä. Ei saa lennättää kulmasta vaan yksi askel lisää. Sain korjattua. Jossain vaiheessa lyhensin jalkkareita (vikoihin reikiin), eivätkä jalkani siltikään vakautuneet aloilleen.
Pari viikkoa sitten väitin että kuuden laukan linjaakaan tähän halliin tuskin mahtuisi. Kolmella esteellä tuosta tuli 7 laukan väli kun keskimmäinen hyppy lasketaan mukaan. Mutta nyt olikin jo juukelin ahdasta molemmissa päissä. Laskujeni mukaan 12 metriä per pää jos halli on 50 metriä pitkä.
Sitten tultiin loiva kiemura toisessa reunassa. Kovin olivat lyhyet tulo- ja jättölinjat tähänkin. Yhä kumman huteraa kulmissa. Osa laukoista taisi vaihtua vasta vähän myöhässä. Taidettiin tulla molemmista suunnista. Senja rupesi taas vyörymään ja kertaalleen piti pysäyttää linjalle. Ei silti juuri parantunut vaikka muualla laukkasikin suht rauhassa eikä ollut enää kovin pinkeä. En edelleenkään tainnut luottaa että jatketaan kaarteisiin yhtä matkaa.
Näiden jälkeen tultiin rata. Halkokulmasta kiemuralle mutta jatkettiinkin vielä loivemmasti ja hypättiin kakkospysty suoraan kohti kulkuoveamme. Oikealle ja pitkän sivun kautta ympäri suoralle linjalle. Linjan jälkeen lyhyen sivun jälkeen kulmasta taas kiemuralle ja sama loivempi kiemura kohti toista ovea. Vasemmalle ja ympäri vielä linjalle. Eli sama homma molempiin suuntiin.
Ensimmäisellä kierroksella estekorkeus oli ehkä 70 cm mutta oli taas kummallista hapuilua. Silmäni vuosivat enkä nähnyt kunnolla. Senja tuijotti ensimmäistä ovilähestymistä mutta sain sen esteestä yli. Esteiden jälkeen en ollut vakaasti satulassa. Linja taisi olla suht ok molempiin suuntiin. Ehkä mentiin vähän lujaa? En saanut jalkojani pidettyä hypyissä aloillaan ja oli kovin epävakaa olo selässä. Opekin huomasi tämän eikä nostanut esteitä toiselle kierroksellemme. Eikä haitannut yhtään. Ope arveli että toppahousut saattavat aiheuttaa epävakauteni. Tämä ei käynyt mielessäkään vaan syytin salaisesti uutta satulaa.
Vain linjaa nostettiin ja siitä tuli ehkä kasikymppinen. Nyt tehtiin vähän vakaampi ja tasaisempi suoritus muttei edelleenkään priimaa. Jälkimmäinen kiemura meni mielestäni hyvin kuuteen. Open mielestä taidettiin lentää. Vikalle linjalle tultiin omasta mielestäni todella hyvin sisään. Sitten en vain tajunnut että väli jää ahtaaksi ja keskimmäinen tultiin sangen juuresta. Kuski pomppasi hevosta korkeammalle ja ohjatkin vähän valuivat. Silti kolmessa askeleessa homman sai sen verran haltuun että hypättiin viimeinenkin yhdessä.
Olisin voinut lopettaa siihen mutta käsky kävi tulla linja uudestaan, nyt paremmalla maltilla. Tein taas hyvän tien ekalle enkä lennättänyt. Mutta askel ei tainnut osua tai jäin himmaamaan liikaa (pakko oli kuitenkin pitää ohjista ettei Senja vyörynyt eikä jäänyt yksin). Senja pysähtyi. Vähän horjahdin yläkropalla.
Uusi lähestyminen ei parantanut tilannetta ja taas tuli stoppi. Nyt taisin taas hetkeksi istahtaa satulasta kaulan puolelle eikä ollut enää kovin kaukana etten olisi maastoutunut Senjan ollessa pää alhaalla.
Ensimmäinen este laskettiin ristikoksi ja sitten päästiin linjasta siististi yli. Muistin ratsastaa välitkin. Ei tultu tuota enää ratakorkeudessa vaan käsky kävi tulla kaareva linja mönkkärikulmasta. Eikä lentäen. Nyt ratsastin väliin 7 askelta ja se oli hyvä. Itse hypyt tai kulmat tuskin vieläkään mutta tämä riitti meille tänään.
Loppuraveissa Senja oli tasainen eikä tuijotellut seuraavan ryhmän tuloa. Käveltiin selässä takaisin tallille. Ei mitään hässäkkää.
Yleensä sisäinen puheeni on aika mukavaa ja kannustavaa. Tänään en kyennyt siihen vaan sätin itseäni aika kovasti. Huonoa ratsastusta ja selittelyä. Tunnin jälkeen keljutti pitkään.
tilsojen irrotus
täysi talli
liian lyhyt martingaali
pinkeä ratsu
en saanut jalkojani pysymään hypyissä vakaina
Parannusta:
mentiin esteistä yli vaikka tuijotteli (ovea, ihmisiä)
aika hyvin myötälaukat
pysyin kyydissä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora