maanantai 8. helmikuuta 2021

Pitkin ohjin etsimässä voimaa

 Maanantaina mahduin viiden tunnille. Olisin varmaan mennyt muuten jo aiemmalle pienryhmätunnille mutta 8 hengen korttini piti saada käytettyä säällisessä ajassa loppuun. Tallilla tämä tympäisi hetken, sillä ekalla tunnilla oli vain 3 ratsukkoa siinä missä meitä oli täydet 8. Auton mittari näytti tallille mennessä -13°C ja tallireissun aikana pakastui vielä muutaman asteen lisää.

Minulle oli jaettu Senja ja humma löytyikin sisältä. Ei tilsojen hakkaamista, jee! Harjatessa oli taas vähän hapan. Varustin nopeasti ja lähdin jo 5 vaille kohti maneesia. Siellä olikin jo ovi auki ja pääsin loikkaamaan kyytiin.

Alkutunnista Senja taas kavahteli sangen paljon. Ensin open irroittaessa kartioita toisistaan. Senja loikkasi sivulle. Myöhemmin säikähti jotakin ennen ovea ja nyt tuli isompi loikka sivuun. En pudottanut jalustimia mutta tässä en olisi ehkä enää pysynyt kyydissä satulatta. Tosin ilman satulaa en olisi mennyt noin läheltä ovikulmaa kun siinä oli liikkuvia ihmisiä.

Alkuverkka tuntui pitkähköltä. Tai sitten se johtui siitä että olin kerrankin hyvissä ajoin verkkaamassa. Ehdin hyvin mennä askellajit läpi molempiin suuntiin. Senja oli sangen tasainen ja hyvin kuulolla. Tein temponmuutoksia nyt ajatuksella ja sain tuntuman aika kevyeksi. Ympyröillä ajattelin lapoja ja suoruutta.

Ensimmäisenä tehtävänä ravattiin vain kevyttä ravia keskilinjaa pitkin. Ihan ok. Sitten piti ratsastaa matalalle kaulalle ja antaa pidempää ohjaa. Oli vähän hankaluuksia tajuta että ei tuntumaa mutta kuitenkin vaikutettiin. Hidasta käyntiä, sitten hidasta ravia ja siirtymiä. Vielä matalammalle kaulalle. Luulin että olisi ihan hyvä mutta peili paljasti pökkelön. Ovikulmaa ei onneksi enää jännitetty.

Homman taka-ajatuksena oli ratsastaa hevosiin lisää voimaa. Varmaan myös liikkuvuuttakin. Hevosen piti kuunnella istuntaa, se oli meillä vähän hankalaa. Tosin omasta mielestäni istuin tänään suht ok. Etukenosta ei ainakaan tullut huutia enkä huomannut puristavani millään.

Sitten hitaasta käynnistä nostettiin laukka. Vasen tuli helpommin, onneksi lopulta löytyi myös oikea. Sitten isoa ravia ja isosta ravista iso laukka. Välillä meinasi olla ahdasta. Meille plussat siitä, että Senja teki pyynnöstä oikein asiallisen lyhyen sivun, siinä missä osa muista vain kaartui pitkältä sivulta tötteröiden väliin. Sillä reitillä oli hyvä vähän tasata välimatkoja.

Käytettiin hevoset myös pysähdyksissä ja piti etsiä muoto, jossa hevosen kaulalihas pullottaa eniten sivulle. Pysähdyksissä Senja ei malttanut pitää päätään aloillaan ja sama jatkui käynnissä. Yritäpä siinä sitten hallita muotoa. Ravissa oli onneksi tasaisempaa. Tosin Senja tarjosi herkästi patenttilankkuasentoaan.

Jossakin välissä tehtiin myös portaittaisia väistöjä keskilinjalta vähän kohti uraa, suoraan, ja takaisin. Ensin käynnissä, sitten hitaassa ravissa ja isommassa ravissa. Vasta kun tajusin muuallakin ottaa vähän kiinni niin väistö rupesi löytymään paremmin.

Lopuksi vielä kevennettiin isosti eteen. Aika kiva. Senja ei ollut jatkamassa kuin vasta illalla, joten ehti hyvin kävellä vielä loppuun seuraavien kavutessa kyytiin.

Ongelmia:
Senja oli aika säikkynä
sormia paleli alkutunnista
tehtävä oli hankala sisäistää

Parannusta:
lopuksi ei ollut ovella mitään ongelmia
oikeakin laukka nousi keskilinjalla
kivoja pätkiä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora