Perjantaina omalla Turkan tunnilla oli pitkästä aikaa esteitä. Ratapiirros ja heppajako selvisi etukäteen. Minulle Valma. Radan ratsastusta luvassa.
Pakkasta oli enää n. kahdeksan astetta tallille ajellessa. Olin taas vähän myöhässä mutta nyt kaikki sujui sukkelasti. Jostakin syystä luotin siihen että Valmalla olisi ollut riimu päässä pihalla. Ei ollut, mutta tuli pelkän narun kanssa todella nätisti perässä. Antoi kiinnikin ilman ongelmia. Varusteet löytyivät (paitsi freejumpit) ja humma oli puhdas. Eikä tänään juuri impannutkaan karsinassa. Suitsituskin meni tänään hujauksessa ja kuolatta. Olin siis kerrankin lähes ajoissa valmiina ratsailla.
Jalkkareita piti taas lyhentää 4 reikää ja jäivät silti pitkähköiksi. Jätin toppahanskat käteen eikä tullut vaihdettua myöhemmin kevyempiin.
Alkuverkassa ei tullut kummemmin kommentteja. Ensimmäinen huomio oli että Valma näyttää takaa kankealta ja ottaa toisella takasella lyhyempää askelta. Noloa tunnustaa mutten huomannut selkään. Ohje oli siis vain verkkailla rauhassa pidemmällä kaulalla ravia letkeästi eteen ja tehdä vaikka väistöjäkin.
Laukkaverkassa sitten arvailin itse mitä olisi hyvä tehdä. Temponmuutoksia ja ympyröitä. Yhä oli vaikea sisäistää niskaa ylös. Mieluummin tuijottelin pyöreää kaulaa vähän alempana.
Verkkahypyt tultiin ristikolle (kuvassa este 7). Ei taas ollut mitään hajua millaisessa laukassa kannattaisi tulla. Ensin vasen kierros. Ensin tultiin liian hitaasti ja pienessä laukassa. Sitten vähän reippaammin mutta yhä pitäisi antaa enemmän ohjaa ja ratsastaa niskaa ylös. Myödätä esteelle paremmin tms. Kun tultiin pidemmällä ohjalla niin Valma meni koko suoran esteineen aika haipakkaa. Lähestymisissä kiemursi enkä ollut ihan luottavainen että osutaan.
Ristikko nousi pystyksi ja yhä arvailin vain miten kannattaisi tulla. Kertaalleen taisi tulla jättiloikka, jossa en ollut ihan tyylillä mukana. Huutia tuli jättölinjojen ratsastamisesta. Kehuin hevosta ja unohdin jatkaa suoraan.
Tultiin sama pysty myös toisesta suunnasta. Olisin kaivannut laukannostosta alkaen jatkuvaa palautetta koko lähestymisen, hypyn ja jättölinjan ajan. Nyt meni arvailuksi. Eikä ope tosiaan ehtinyt aina kovin kauaa yhtä katsella kun meitä oli 7 ratsukkoa.
Vasemmassa kierroksessa tultiin okseri päädystä (kuvassa este 1). Kummallisen epävarmasti. Kertaalleen Valma taisi ottaa esteen eteen miniaskeleen tai ravia. Kun olisi pitänyt ponnistaa niin Valma tuntui hidastavan ja epäröivän. Lähestymisetkin olivat yhä mutkaisia. Joka kerta tuntui myös että kääntyykö humma edes pois pitkältä sivulta (vaikkei edes oltu uralla).
Sitten tultiin rata. Ei ihan miniä muttei kovin jättiäkään. Jotakin 70 sentin nurkilla ehkä.
Ratapiirros wa-ryhmästä. |
Ekalle esteelle eli okserille tultiin mielestäni ihan hyvin. Valma päätti kuitenkin hypätä askelta liian aikaisin. En ollut mukana ja taisin jäädä kiinni ohjiin. Hyppy ei venynyt ihan yli asti ja humma kompastui takapuomiin. Pelkäsin että kohta ollaan nenällämme. Ei onneksi! Ope sanoi että se oli Valman ihan oma päätös ja huono sellainen.
Alusta uudestaan ja nyt vähän järkevämmästä paikasta yli. Edelleen puuttui menemisen varmuus. Kakkosena oli trippeli. Siitä isolla hypyllä yli. Pystyt menivät paremmin, kaikki lähestymiset olivat vähän mutkaisia. Linjalle otin rauhassa 6 askelta. Sarja meni yllättävänkin hyvin. Vikalle taisi vähän venähtää ja kiihtyä ja se piti tulla heti uudestaan. Parempi. Matkalle tuli ainakin 2 väärää laukkaa ja korjasin ne luokattoman hitaasti.
Toisella kierroksella tultiin esteet kakkosesta vitoseen. Jos nousivat, niin hyvin maltilla. Sanoisin että max. 80 cm. Skarppasin jättölinjat ja mielestäni ne olivat nyt jo ihan ok. Ope halusi linjalle 6 askelta ja nyt piti jopa pidättää siihen. Pahin välissä kiemurtelu jäi. Ope totesi että olisi tullut hyvin viiteen ja sitten tultiin vielä uudestaan ja nyt sillä viidellä. Hyvin osui ja sujui. Väli jäi vain hieman pitkäksi mutta 5 tuli. Käsky tuli kehua, ja hummaa taputtaessa jättölinja meni taas kurvailuksi sisälle.
Loppuraveissa Valma oli rento ja letkeä. Ei luiminut tänään muille.
Purettiin esteet ja siivosin vielä kentän lopuksi. Tallissa ei sitten ollut tilaa eikä kylmäsuojia pakkasessa. Riisuin Valman keskelle käytävää. Alkuun humma oli irti, myöhemmin sain narun päähän pari pikkuapuria. Kylmäsuojat eivät kauaa ehtineet olla. Eikä ollut kuulemma aikaa kuivailla sisällä. Harjasin läpi ja toppaloimi niskaan. Takaisin pihattoon.
Valma on ihana ja symppis mutta silti sen kanssa hypätessä ei tule mitenkään taitava olo. Lannistavaa etten osaa tämän paremmin. Varsatauko todella taitaa tuntua humman hyppytaidoissa tai sitten vikaa on jossakin muussa, esim. omissa kyvyissäni. Ope kommentoi että Valma ei reagoi apuihini ennen estettä kuten muut tallin hevoset.
en tajunnut ottaa riimua mukaan hepan hakuun
Valma kiemurteli lähestymisissä ja vietti oikeaan laitaan
hyppäsi okserille kertaalleen tolkuttoman kaukaa ja kompastui takapuomiin
tuntui epävarmalta oksereille ja trippelille, hidasti ponnistuksiin
en osannut säätää ja tukea sopivasti
unohdin alkuun taas ratsastaa esteiden jälkeen
Valman kanssa ei tule kovin taidokas olo
tunnin jälkeen tallissa oli taas ylitäyttä
kylmäsuojat loppuivat kesken
Parannusta:
kaikesta yli
ei ollut kylmä
silmäni eivät vuotaneet radalla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora