Torstaina Äimiskällä jatkettiin kaarevilla puomeilla. Tänään oli näemmä taas yllätysratsun aika ja jako toi Iiron. Humma oli mennyt yhden estetunnin alle. Harjasin läpi ja oli omaan tapaansa hapannaama. Oli saanut Senjan vanhan satulan ja panssarivyö oli todella pitkä. Molemmilta puolilta lähes vikoihin reikiin. Ei onnistunut ilman apukäsiä.
Pakkasta oli kymmenkunta ja tunnilla 5 ratsukkoa. Tehtävä oli vähän samantyyppinen kaarihomma kuin aiemminkin viikolla.
Alkuverkassa oli taas sellainen olo että Iiro ei tottele minua yhtään. Näennäisesti kulki oikeaan suuntaan ja oikeaa askellajia. Mutta vauhti heijasi eikä jalasta tullut reaktiota. Pidätteisiin vastasi paremmin.
Tultiin ensin vain yhden upouuden lötköpötköpuomin yli. Iiroa ei suuremmin kiinnostanut. Ravissa, sitten laukassa. Ope puhui jotakin paremmasta kääntämisestä mutta taisin itse kääntää pois linjalta koska edessä oli seuraavan tehtävän puomit.
Ravissa tultiin katsomopäädyn ympyrällä kolmea puomia pikkuravissa ja toisella laidalla neljää puomia isommassa ravissa. En saanut Iiron raviin juuri eroja muttei silti tainnut juuri tulla askelvirheitä. Onneksi ope patisteli vähän parempiin suorituksiin.
Toisessa päädyssä tultiin tuttu kavalettikaari. Tosin nyt puomeja oli vain noin 6. Ensin kaikki maassa, lopuksi keskimmäiset kavaletteina ja reunimmaiset sisäreunasta ylhäällä. Yksi pehmopuomi ulkolaidalla ohjurina pitämässä ratsukot tehtävän sisällä.
Tänään oli taas kummallisen hankalaa mahtua menemään tehtävälle. En viitsinyt mennä kaverin hännässä, joten kiersin tehtävän ulkopuolelta jos oltiin liian lähellä. Iiro meni kuitenkin herättyään sen verran haipakkaa että joko sai kaverin silti kiinni tai jos jäi enemmän väliä niin joku muu ehti koloon. Laukkasin taas ties kuinka monta ympyrällistä valmisteluja ennen tehtävää. Jotenkin minulta näemmä puuttuu silmä nähdä sopiva etäisyys kierrosta aiemmin.
Iiro hitaili välillä ja silloin oli käsky mennä uraa pitkin suoraan ja herätellä. Tehtävä sujui aika vaihdellen. Jos tultiin hyvin sisään ja imi niin silloin päästiin siististi. Mutta lähes puolet sisääntuloista osui huonosti ja väliin tuli ravia tai muuta söhellystä. Saatiin kuitenkin lopulta omat toistomme. Rentoa sisäkättä ja mitäköhän muuta ope sanoi. Omasta mielestäni ei ollut ihan priimaa.
Melko pian ratsailla tuli sangen kuuma. Varpailla oli kuitenkin viileä, joten en lähtenyt keventämään vaatetustani.
Suunnanvaihdon yhteydessä piti tehdä käynnistä muutamia pysähdyksiä ja peruutuksia. Iiron kanssa piti olla nopeampi. Ei kovin nättiä mutta parani. Eikä yhtä pahoja juurtumia kuin Senjan kanssa. Napakammalla ohjastuntumalla tuntui liikkuvan vielä nahkeammin. Ehkä olisin halunnut puskea vain liian kiireiseksi?
Samat kuviot tehtiin toiseenkin suuntaan (oikea). Parani vähän muttei erityisen ihmeellisesti. Iiro heräsi laukassa liikkeelle ja viipotti maneesia ympäri hyvinkin reippaasti. Välillä jopa muistin puolipidätteen ennen tehtävää.
Loppuverkassa laukattiin ensin pidemmälle ja matalammalle kaulalle. Iiron muoto oli epätasainen ja matalana kävi vain hetkittäin ja sitten tuntuma taas katosi kun nosti päänsä. Ravissa en saanut sitä sen paremmin kauniiksi ja tasaiseksi. Yhä tuntuu että emme jotenkin ole Iiron kanssa hyvä match.
Tunnin jälkeen oli yhä vähän hapannaama mutta jalkojen pesu ja kylmäys sujui ongelmitta.
tuntui siltä ettei Iiro ole avuilla
taas oli ongelmia saada oma vuoro tehtäville
lähes puolet paikoista oli huonoja
Parannusta:
ei pukitellut
suht tasaista menoa tehtävillä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora