perjantai 19. helmikuuta 2021

Malttamista puomeilla lumisateessa

 Perjantaina Turkan tunnilla oli puomeja. Ratsuksi tuli toista kertaa Pansku. Pakkasta oli reilu kymmenen astetta, satoi lunta ja tuuli. Onneksi tajusin ottaa pannan korvien suojaksi. Ratsukoita tuli tunnillemme 6.

Pansku löytyi pihalta loimitettuna. Nyt muistin jo hepan oman varustekaapin ja aloitin sieltä. Suojat löytyivät suojahuoneesta muiden suojien joukosta omalta paikaltaan. Satuloita ja suitsia oli yhä kahdet eikä missään mainintaa kumpi sopisi puomitunnille paremmin. Oli vain ohjeita fylleistä. Eikä esim. ohjeen mukaista sinistä karvaa edes näkynyt, vain musta. Otin sitten ruskean satulan, jonka ohjeissa oli geeli ja villahuopa kaapista. Junnut suosittelivat toisia suitsia kuin viimeksi. Olisin halunnut ehkä ne toiset mutta tottelin.

Varustekaapin ovessa luki että tallin huopa ja että jalustimet ovat kaapissa. Epäselväksi jäi pitääkö villahuovan lisäksi ottaa vielä tallin huopa. Ja miten villahuopa kuuluu satulan alle asetella ja mihin järjestykseen romppeet selkään tulevat. Jalustimiakaan ei löytynyt mistään. Onneksi tallin laatikossa oli kerrankin aikuisten freejumpit, mentiin sitten niillä.

Hoitaessa Pansku oli kiltisti. Mahduttiin karsinaan (viimeiseen vapaaseen). Kengät ja hokit olivat kiinni. En silti ehtinyt kasaamaan puomitehtävää yläkentälle. Onneksi muut kävivät hoitamassa. Enkä tiedä mihin sohaisin itseni mutta huomasin että peukusta tulee verta. Onneksi tilanne hoitui pikaisella huuhtelulla.

Pihalla kyytiin ja jalkkareita piti lyhentää yhdellä. Pansku ei olisi malttanut seistä aloillaan. Koulusatulan kanssa en olisi varmaan kyennyt humman selässä istumaan kun ratsu oli niin leveä. Melko pian poistuttiin yläkentälle.

Hommat aloitettiin taas käynnissä, oikea kierros. Takaosaa väistettiin ensin sisään, sitten ulos. Jälkimmäinen oli paljon hankalampi ja humma halusi mennä vain kaulasta kaarelle. Toisella sivulla tehtiin siksak-väistö puomien välissä sisään ja takaisin uralle. Sitten pari kertaa ravissa sama. Panskulle tuli kiire eikä tullut erityisen nättejä väistöjä. Kevensin ravia ja sekin saattoi hankaloittaa. Saatiin lopuksi pari sakkokierrosta vasemmalle ja parani vähän.

Seuraavaksi tehtiin vielä vähän keskiraveja ja laukannostoja. Väliin piti sisällyttää myös koottua ravia. Pansku kuumahti aika äkkiä ja sen jälkeen tarjolla oli eri versioita kiihdyttelystä. Huomattavasti helpompaa olisi ollut vain mummoilla ja hengitellä. Keskiravi meni kiireiseksi ja valmisteluun tarvittiin monta volttia. Samoin koottu ravi kohti laukannostoa rupesi sekin kiihtymään. Ei kovin ihanaa mutta tuli ainakin ihan hyvät laukannostot. Lopulta lähinnä pyörittiin ravivolteilla rauhoittumassa. Taidettiin tehdä tätä molempiin suuntiin. Vasempaan laukkaan tuntui aika kankealta.


Päivän ratapiirros kaapattu wa-ryhmästä.
Voltin laitimmainen puomi meni uran yli.

Sitten puomitehtävän pariin. Oikea kierros. Takapäädystä ensin ravipuomit, sitten linjalla laukannosto ja laukkapuomit. Toiselle sivulle ympyrä laukassa puomien yli ja päädyssä takaisin raviin. Pansku oli yhä innokas. Meidän bravuurimme tässä oli nostaa laukka vasta kahta askelta ennen laukkapuomeja. Se onnistui hyvin. Päätyihin tuli odotteluympyröitä mutta tehtävillekin mahtui. Laukkapuomiympyrä sujui yllättävän hyvin. Ope näki parhaat palamme ja 4 askelta joka väliin. Välillä tuli myös 3 kun viimeinen väli meni vähän oikoen.

Loppua kohti laukannostot eivät osuneet enää ihan yhtä hyvin ennen laukkapuomeja. Onneksi näitä ei enää katsottu.

Lopuksi tultiin puomiympyrää vielä yksitellen. Tultiinkohan kolme kierrosta putkeen. Ei ihan tasaista mutta taisi tulla 4 joka väliin. Ope antoi tunnustusta että minulla on estesilmää.

Muiden laukatessa tehtävällä sai ottaa pätkän vasenta laukkaa. Nyt huomattavasti parempi ja taipuisampi laukka.

Ei ehditty tehdä tehtävää enää toiseen suuntaan vaan kevenneltiin pois. Ei yhtään niin ihanaa ja tasaista kuin viimeksi. Tänään muutenkin Pansku yritti välillä nyhtää ohjia pitkiksi.

Siivosin vielä hetken kakkoja kentältä. Kun mentiin talliin niin jäljellä oli vain käytäväpaikkoja. Siinä sitten loppuhoito. Melko märkänä loimi niskaan ja takaisin pihalle. Häntäremmi oli inhan kakkainen.

Ongelmia:
missään ei lukenut kumpi satula tai suitset
satulan alle tuleviin fylleihin ei ollut ohjetta
Panskun omat jalkkarit olivat hukassa
humma oli kiireinen
nyhti välillä ohjia

Parannusta:
hyviä laukannostoja
ravipuomit paranivat toistoilla vaikka humma kuumahti
laukkapuomiympyrä aika hyvin 4 askeleeseen
vasen laukka parani loppua kohti

Jk. Seuraavana perjantaina toinen satula ja suitset oli jo merkattu selvästi että älä koske. Mainiota!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora