perjantai 5. helmikuuta 2021

Reipas eestinruuna satulatta

 Perjantaina Turkalla oli luvassa koulutunti ja sai mennä ilman satulaa, jes! Toinen satulaton putkeen siis. Ratsukseni tuli ensimmäistä kertaa Eq eli Pansku. Tämänkin muistin nähneeni, muhkea keltainen.

Humma löytyi pihalta ja antoi nätisti kiinni. Ei se ihan niin korkea ja muhkea ollutkaan kuin muistin. Silti aika paljon leveämmän näköinen kuin nettisivujen kuvassa. Ei juuri sydänpyllyä.

Tallistakin löytyi meille tilaa. Hoitaessa oli oikein kiltisti ja tilsat irtosivat ilman suurempaa hikeä. Suitsia oli kahdet ilman tarkempaa ohjeistusta. Valitsin ne, joissa oli vähemmän remmejä. Riimunnaru vielä kaulan ympäri kauhukahvaksi.

Panskun selkään olikin hankalampi hypätä kuin Velmun. Vaikka korkeutta oli vähemmän niin leveyttä oli sen verran enemmän että pitikin loikata aika pitkälle jotta pääsi mahalleen selkään. Ensimmäinen yritys jäi vähän vajaaksi. Toisella pääsin kyytiin asti. Liiankaan pitkälle ei viitsi hypätä sillä vahingossa voi mennä myös yli (testattu 2012). Koulusatulan kanssa olisi varmaan ahdistanut, satulatta oli siinä rajoilla onko humma kintuilleni liian leveä.

Pakkasta oli n. -11°C. Arvoin taas vaatetusta ja tänään virittelin kypärän alle uuden merinovillapantani. Se oli ihan hyvä ratkaisu. Korvat eivät jäätyneet eikä tullut liian kuuma. Kesähousut ja muhkea takki. Hanskat vaihdoin kevyempiin kesken tunnin. 7 ratsukkoa tunnilla.

Menomatka yläkentälle oli aikamoista siksakkia vastaan tulevien varsojen väistelyn takia. Kentälle kuitenkin päästiin.


Päivän edustavin valokuva meistä.
©Veera Korhonen


Alkuun mentiin hetki itsenäisesti käyntiä ja ravia. Kivan tasaiset askeleet eikä tuijotellut tai loikkinut mitään omiaan. Aika reipas, ja ope ohjeisti rauhoittamaan menoa. Ei kuitenkaan viipottanut alta. Panskunkin kanssa päästiin aika nopeasti siihen tilanteeseen että sain sen jopa liian hitaaksi ja piti ratsastaa eteen. Reagoi apuihin ihanan herkästi.

Tehtävät aloitettiin keskilinjalla käynnissä. Hevonen suorana ja suoraan, vain asetus tulosuunnan mukaan. Tämä olikin hankalaa, koska hummalla oli sellainen harjapehko ettei sen takaa näkynyt kuin korvat. Takapuolituntumalla mentiin. Silti kuulemma todella hyvin. Oli sangen tasainen, välillä taisi painua edestä jopa vähän turhan matalaksi. Niistä ei tullut sanomista.

Seuraavaksi keskilinjalle tehtiin avoa, käynnissä ja ravissa. Vasen oli hankalampi suunta meille. Siinä humma halusi kiirehtiäkin kun meni vaikeaksi. Lopuksi keskilinjalle väistätettiin vielä takaosaa. Asetus piti olla menosuuntaan. Tässäkin vasen oli hankalampi. Näitä pyöriteltiin useampi kierros.

Lepotaukoja ei juuri tullut. En muista oliko hetken hengähdys avojen ja väistätyksen välissä. Kunnon käyntipätkä otettiin vasta melko lopputunnista ennen laukkoja.

Laukat mentiin sangen vapaasti suunta kerrallaan. Kaikki laukkaan ja sai tehdä ympyröitä. Piti myös lyhentää mutta Pansku ei oikein halunnut. Rupesi pikemminkin kiihtymään ja ope käski käyttää käynnissä. Käyntisiirtymät vähän auttoivat mutta kovin mainittavaa lyhentämistä ei kumpaankaan suuntaan löytynyt. Ainakaan Valmaan verrattuna. Tuntui vähän piilovilliltä muttei tehnyt mitään tyhmää. Taivuta sisään. Hetki meni että onnistui, mutta auttoi paljon.

Loppuravit piti keventää. Panskun kyydissä se onnistui ilman suurempia ponnisteluja.

Loppukäynneissä olin jo aika huolettomasti kyydissä. Huomattavasti tasaisempaa ja vakaampaa kuin Flooran kanssa eilen. En tainnut kauhukahvastakaan juuri pitää kiinni. Valokuvat kavaltavat silti että käteni olivat aika kamalasti.

Olin ratsailla paluumatkan takaisin tallille asti. Loppumatkasta tuntui jo melko liimatulta ja vakaalta.

Kiva tunti ja tosi kiva hevonen. Ei silti ollut erityisen jännää. En päässyt ylittämään itseäni.

Tunnin jälkeen talli oli taas täynnä ja jäätiin käytävälle. Vasta nyt löysin Panskun kaapin ja hoito-ohjeetkin. Heinätuppo ei kelvannut ennen ruokia. Loimen kanssa oli arpomista. Lopulta laitoin sen päälle, otin käskystä pois ja humma jäi lopulta kuivumaan vapautuneeseen karsinaan. Sen verran hiki sille tuli.

Yllättäen Pansku ei karvannut housujani eikä kotona tarvinnut nyppiä kuin pari karvaa pois.

Ongelmia:
selkään piti hypätä aika kauas
en nähnyt päätä harjan takaa, joten piti mennä takapuolituntumalla
laukan lyhentäminen
käteni ovat kuvien perusteella levällään ja lappeellaan
ahdasta tallissa tunnin jälkeen

Parannusta:
antoi hyvin kiinni
ihanan kiltti hoitaa
kivan reipas ja herkkä
luontaisesti suht suora
tasainen ratsastaa
hommat olivat pikkuviilausta
ei jekkuillut omiaan
ei irronnut juuri karvaa pöksyihini

Veera kuvasi videopätkiäkin tunnilta:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora