Huimaa parannusta ja lisää jumppaa

Torstaina arvelin että esteille tulee Listra tai Ressu. Oikein veikattu ja sain revanssin ponin kanssa. Hain sen tarhasta ja nyt olin joka kerta erityisen varuillani ettei poni lähde omiin suuntiinsa ruoan perässä. Taisi huomata tämän eikä edes yrittänyt mitään. Ratsukoita tunnilla oli 2, seuraksi saatiin Jussi ja pelkäsin että meille käy huonosti kun esteet nousee. Kasattiin kentän etusivulle 4 kavaletista ja 5 pystystä innarijumppa, väleiksi jotain alle 3 metriä, en laskenut itse. Keskelle kenttää lävistäjälle pitkästä puomista pysty ja tien puolen sivulle okseri. Kenttä oli lanattu ja käsittämättömän hyvässä kunnossa.

Oma näkemys päivän radasta. Jumpassa 5
keskimmäistä oli pystyjä. Välit alle 3 metriä.

Heti alkutunnista otin Ressun kanssa jämäkän asenteen. Kyllä se paljon viimeviikkoista paremmin liikkui mutta oli kyllä työlästä. Ope käski ottaa ohjat kunnolla käteen ja taivuttaa. Tämä hidasti menoa entisestään. Ravissa tehtiin loivia kiemuroita ja laukassa piti tehdä samaa. Saatiin onneksi heti omaa aikaa taivutella käynnissä kun toista ratsukkoa säädettiin.

Laukassa Ressu piti alusta asti herättää kunnolla liikkeelle. Päästiin vähän hitaasta menosta lähes kelvolliseen mutta taas kun rupesin tekemään kiemuroita niin oli työlästä pitää eteenpäinpyrkimys riittävänä. Vaikka yritin kyllä kaikkeni. Sitten riitti opelle ja käski hakea kannukset. Vaihdoin esteraipankin koulumalliin. Ressu taisi tietää että nyt on luvassa jos ei hyvällä niin sitten pahalla, ja hyvin kevyestä pyynnöstä poniin löytyi vihdoin kaivattu turbovaihde. Ei tarvinnut käyttää raippaa eikä kannuksia. Niiden läsnäolo riitti.

Ressu odottelemassa open kanssa.

Ei tarvittu vauhdinottokierrosta vaan ruvettiin tulemaan pystyä. Alkuun paikat oli taas ihan hukassa mutta päädyttiin kuitenkin toiselle puolelle. Kertaalleen poni otti vielä miniaskeleen ja hyppäsin ennen. Välillä olin vähän jäljessä mutta tänään jalat pysyi hypyissä suht asiallisesti ja huonoista paikoista huolimatta olin yllättävän hyvin hypyissä mukana. Este nousi aika äkkiä pelottavan isoksi. Mentiin kuitenkin epäröimättä yli. En ole varma laskettiinko sitä tämän jälkeen mutta purkaessa korkeutta oli 95. Eli ainakin sen verran.

Väliin tultiin jumppa kertaalleen molemmista suunnista. Kunnon vauhdilla sisään ja Ressu suoritti sangen superisti. Toistojen myötä ja kun pystyt keskellä nousi niin kopsutteli loppupään kavaletteihin. Yritin pitää siellä lyhyenä ja edestä ylhäällä mutta vaikutus taisi olla vähäistä. Itse tuijottelin liikaa tulevia esteitä ja liian vähän ylös eteen. Joka kierroksen jälkeen muistin tämän mutten kertaakaan itse jumpalla, pahus!

En muista tultiinko okseria ollenkaan pienempänä. Ehkä ei? Turvaliiviä vähän haikailin päälle mutten saanut.

Väliin tultiin kertaalleen muistaakseni jumppa, pysty ja okseri. Okseri oli noussut jo sangen isoksi, takapuomi n. 90 cm. Ope pelotteli että jos ei ole jalat kiinni ja laukka kunnossa niin poni ei hyppää. Vähän varmistelin ja taisin koskettaa raipalla. Mutta ei Ressu edes epäröinyt. Vaikka alla oli tynnyri poikittain.

Sitten tultiin pelkkää jumppaa jokusen kerran. Hyvin poni hommansa hoisi. Tämän jälkeen tultiin ratapiirroksen rata kertaalleen. Molemmat ratsukot vähän sohelsivat pystyn kanssa. Taidettiin pudottaa se kertaalleen. Radan jälkeen tultiin pelkkää pystyä kahdeksikolla. Meille taisi riittää 2 hyppyä kun tuli niin hyvin.

Lopuksi tultiin vielä jumppa. Vasta hyppyjen jälkeen kuulin että jumpankin keskimmäinen oli 90 cm. Hienosti Ressu tsemppasi kaikesta yli. Vähän valui jumpalla kohti uraa mutta kaikesta yli. Meille riitti hypyt ja olin supertyytyväinen. Totaalisen eri meno kuin viikko sitten!

Ongelmia:
alkuun ei liikkunut kunnolla
yksi pudotus
vähän kopisi jumpan lopussa

Parannusta:
kannusten ja kouluraipan uhka sai ponin kunnolla hereille
ihanan empimättä hyppäsi
olin yllättävän asiallisesti hypyissä mukana
poni tsemppasi jumpan joka kerta hienosti
kenttä oli oikein hyvässä kunnossa
ei yrittänyt rynniä heinille