Lauantaiaamuna satoi lunta ja maa oli hetken valkoisena. Mittari näytti pientä pakkasta tallille ajaessa. Ei siis tosiaan hypätty ulkona!
Ratsukseni sain Senjan ja humma oli sisällä. Sain varustettua ripeästi vaikka kylkisuojasta käyttäytyi yhä vähän kummasti. Alaturpis oli vaihdettu miniversioon ja tämä meni aika tiukalle jotta ylettyi kiinni. Martingaaliksi valitsin vähän pidemmän version mutta silti sitä piti säätää. Maneesissa oli selkäännousussa vähän säpsy. Nyt kiristin vyön valmiiksi koska arvasin tämän.
 |
| ©Hanna Moisanen |
Tunnilla oli 6 ratsukkoa ja alkuverkassa Senja oli joka suuntaan kankea. Yleensä ei juuri taivu sivuille mutta tänään puuttui myös jousto ylös ja alas. Vain jalat liikkuivat. Ja kieli lerpatti. Kaarteissa tuli muutamia huonompia askeleita mutta vain yksittäisiä. Laukoissakin oli vähän nahkea. Heräsi pikkuhiljaa paremmin. Mieluusti olisin kuullut taas hifistelyohjeet jo alkutunnista. Mitä pitikään siirtää ja minne.
Rata oli valmiina ja tultiin tehtävät ristikkokorkeudella yksitellen. Kulmasta ristikko molempiin suuntiin. Ei saa kiertää ylävartaloa hypyissä. Ihan kuin olisin kuullut tämän eilenkin. Eikä tuijoteltu opea. Vähän lisää laukkaa.
Yhden laukan sarjaväli kavaleteilla oikeasta vasempaan. Ensisijaisesti tie lävistäjällä kuntoon, laukanvaihto on vasta toissijainen asia. "Pysy linjalla" ja kehuja tuli kun poikettiin linjalta etujalat uralle turhan aikaisin. Siinä Senja reagoi pyyntööni hyvin. Välillä oli muualla vähän hidas jalalle.
 |
| Todistettavasti yritin johtaa ainakin kerran. ©Hanna Moisanen |
Tultiin vielä 3 laukan linja ristikolta kavaletille vasemmassa kierroksessa. Sitten toiseen suuntaan saatiin pari kasikympin hyppyä linjalle. Ihan ok, vähän lisää laukkaa. Ei liikaa. Alkutunnista ei tainnut olla yhtään paikkaongelmia vaan kaikki soljui sangen itsestään.
Radassa oli 9 hyppyä. Pitkä kaareva linja (12 askelta taisi tulla meille), sarja lävistäjällä, 3 laukan suora, pitkä kaareva toiseen suuntaan ja 3 laukan suora toiseen suuntaan. Me jäätiin viimeisiksi ja meille korkeus oli n. 80 cm. Ei ainakaan yli. Esteitähän oli siis 3: kaarevan linjan pystyt sekä 3 laukan suoralla okseri.
 |
| ©Hanna Moisanen |
Herätin Senjan ihan hyvin mutta oltiin silti kaikkea muuta kuin valmiita kun aloitin. Vaikka oltiin laukkailtu hallia ympäri niin jotenkin keskittymiseni oli hakoteillä kun tuntui ettei ope katsonut meitä. Olisi pitänyt mennä vielä kierros open silmien alla ennen aloitusta. Nyt meni ihan suhailuksi. Ykkönen yli mutta aivan laidasta, paikka taisi tulla lähelle ja laukkakin jäi vääräksi. Kakkonen vähän paremmin. Sarjalle meinattiin tulla vähän lujaa, mahtui kuitenkin askel väliin. Myötälaukka löytyi jostakin matkan varrelta.
 |
| ©Hanna Moisanen |
Kolmen laukan suoralle ei ollut mitään paikkaa ja tultiin okseri ihan juuresta. En jotenkin ratkaissut tilannetta. Yritin pyytää eteen mutta väliin taisi livahtaa neljäs askel. Olisin ihan mieluusti jatkanut siitä ja loikkasinkin vielä seuraavan kulmasta. Ope käski tulla linjalle uudestaan. Ei parantunut, joten otettiin siihen liuta sakkokierroksia. Kertaalleen keilasin sitten polvellani kulmasta pystynkin nurin kun mentiin liian läheltä ohi. Olisi varmaan pitänyt käyttää käynnissä ja vähän henkäistä. Lopulta kuitenkin päästiin linja kolmella kuten pitikin. Loppuun vähän parani vaikka seuraava este tulikin Senjalle vähän yllätyksenä. Kaarevan jälkimmäisellä sain istuttua pystyssä kun lähdettiin kaartamaan uralle. Kolmen laukan linja toiseen suuntaan sujui oikein helposti ja näppärästi.
 |
| ©Hanna Moisanen |
En taas tajua mikä minuun meni ja miten keskittymiseni katosi niin täydellisesti. Alkutunti meni hyppelyiden osalta ihan hyvin ja sitten rata oli tällainen floppi. Plussaa kuitenkin siitä että 80 oli niin turvallinen korkeus ettei jännittänyt pätkääkään. Ehkä esteitä pitäisi nostaa jotta kuskikin keskittyisi? Ope sanoi että huomaa etten enää mene Senjalla niin paljon. En itse laittaisi kaikkea sen piikkiin.
Tänään Senja jatkoi hommia vasta klo 14, joten purin, harjasin ja kylmäsin jalat. Loimi niskaan ja heinien kanssa pihalle. Jotenkin onnistuin vetelehtimään tässä yli tunnin.
alaturpis oli turhan lyhyt
kieli näkyi koko tunnin
keilasin yhden pystyn polvellani nurin
rata meni ihan miten sattuu
Parannusta:
ei tuijoteltu ovea tai opea eikä oikein muutakaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora