lauantai 10. huhtikuuta 2021

Helpompi toinen kerta Portaksella

 Lauantaina oli taas estepäivä Äimällä. Haaveilin Senjasta mutta tulikin taas yllätysratsu: Portas. Humma löytyi maneesin takaa kauimmaisesta tarhasta ja tuli aika mateluvauhtia mukaan. Senja tuntui ihmettelevän viereisessä tarhassa etten hakenutkaan sitä. Senjalla näytti olevan vapaa. Tunnille tuli 5 ratsukkoa.

Portasta ei saanut laittaa kiinni. Jätin riimun päähän ja oli hoitaessa kiltisti. Kiristin hokit, koska olivat löysällä. Takasissa ei ollut kenkiä mutta siistit kaviot. Varustus oli ihanan sukkelasti hoidettu. Suitset, martingaali ja satula. Etusuojat. Kuolaimina waterfordit ja martingaali piti säätää estemoodiin. Ei kiukuttelua satulalle tai vyön kiristykselle.

Keli oli nollassa ja me tietysti hallissa (aurinkoista ja tuulista ulkona). Menin alkuverkan ilman takkia ja olin aika jäässä. Onneksi sain sen napattua alkuverkan jälkeen päälleni. Portas eteni ihan hyvin mutta kulki kameliasennossa selkä alhaalla ja pää pystyssä. Yritin pitää vakaan käden ja ratsastaa jalasta eteen. En taivutellut kummempia. Oikeassa laukassa kulki perä sisällä.

Verkkahypyt tultiin ensin suoralle, olikohan 13 + 13 metrin linjalle. Kavaletti, pysty ja kavaletti. Molempiin väleihin piti ottaa 4. Ekalla kerralla tultiin vähän lähelle eikä lähtenyt jalasta eteen. Ekaan väliin livahti viides. Sen jälkeen päästiin loput neljällä. Myös toisesta suunnasta. Kertaalleen tuli isompi lähestymisvirhe ja häsellettiin linja yli vähän miten sattuu. Pääosin siististi.

Seuraavaksi tultiin ravilähestymisellä sarjalle. Ekalla kerralla unohdin vasemman laukan. Sen jälkeen Portas hoiti homman lähes itsestään. Pyysin reipasta ravia ja väli sujui hyvin. Vasen laukkakin löytyi.

Tultiin vielä jumppakavaleteilta kahden laukkavälin päähän pystylle. Ekalla kerralla siihenkin tuli lähestymisvirhe ja 3 askelta. Sen jälkeen sujuttiin ja osuttiin hyvin. Lopulta pitkähkö 2 laukan väli rupesi jäämään jopa ahtaaksi. Jättölinjalla ei pysytty ihan pilkuntarkasti vaan kaarsi ensin uralle ja sitten sisään.

Näistä sitten kasattiin rata ja tultiin se vuorotellen. Meidät jätettiin taas viimeisiksi. Nyt suora linja piti tulla ratatempossa eli 3 + 3 askeleella. Kaikki muut taisivat ottaa ensimmäiseen väliin ylimääräisen askeleen, päätin että me mennään kolmella. Lyhensin jalkkareita tässä välissä vielä pari reikää.

Kiihdyttelin ennen aloitusta ihan kunnolla. Yllätti että mielestäni huimasta vauhdistamme huolimatta ensimmäinen väli meinasi silti jäädä pitkäksi. Venyttiin kuitenkin kolmeen ja jälkimmäinen oli parempi. Ravi tuli vähän myöhässä mutta seuraavalle tehtävälle päästiin hyvin ravissa. Kivasti sisään ja hyvä hyppy okserille. Taas haipakkaa menoa ja sujuttiin jumppa ja sarja kivasti. En muista oliko laukka jossakin välissä vääränä. Kivalla vauhdilla päästiin myös viimeiselle linjalle ja nyt muistaakseni piti jo pidättää kolmen laukan väleihin.

Omasta mielestäni vedettiin oikein kivasti ja yllätyin kun ope käski meidätkin tekemään vielä ykkösen ja kakkosen uudestaan. En muista nousiko ykkösen pysty mutta kakkosen okseri ainakin nousi. Nyt kolmoset tulivat alkuun helpommin. Ravi yhä vähän myöhään mutta isokin okseri empimättä yli. Nyt jalkani heilahtivat hypyn aikana vähän taakse. Onneksi palautuivat nopeasti myös takaisin paikoilleen. Jee!

Ope oli menoomme oikein tyytyväinen. Kehui hyvästä energiasta ja mistäköhän kaikesta muusta. Taisi myös sanoa että olin välillä vähän hypyistä jäljessä. Olin itsekin hyvin tyytyväinen. Toki oli vähän pieniä mokia mutta pääosin ihanan helppoa ja suoraviivaista. Eikä Portaksen hyppy tuntunut enää yhtään niin hankalalta ja kulmikkaalta kuin viimeksi. Toki nyt mentiin rataan asti melko pieniä esteitä.

Unohdin taas tiirata okserin koon. Jumpan perässä ollut sarjan pysty oli 80 ja okseri oli sitä isompi. 90? 95?

Loppuraveissakaan Portas ei kulkenut kovin rentona. Nyt onneksi jo vähän vähemmän väärin päin. Käynnissä tuli jo muutama askel melko rennolla niskalla.

Portas jatkoi hommia ja vaihdettiin satula. Keräsin vielä hetken kasoja.

Ongelmia:
alkuverkassa oli kylmä ilman takkia
kaksi askelvirhettä lähestymisiin
vikalla okserilla jalkani heilahtivat taakse

Parannusta:
helposti kaikesta yli
ihanan tasaista ja suoraviivaista
hypyissä ei ollut yhtä hankala olla kuin viimeksi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora