Sunnuntaille löytyi maastoseuraa ja lähdettiin Nellan kanssa taas ulkoilemaan. Keli oli ehkä seitsemän asteen verran lämmin ja aurinkoinen mutta taas tuuli navakasti.
Tallireissu alkoi avustamalla hevosia tarhoista sisään. Onneksi meillä ei ollut minuuttiaikataulua. Nella oli kolmas humma, jonka hain sisälle. Jäi hetkeä aiemmin ihan yksin tarhaan kun lampaatkin lähtivät ja oli sen näköinen että on ihan valmis sisään. Tänäänkin oli tallissakin yksin mutta nyt oli ihan rauhassa. En tiedä mikä eilen oli erilailla.
Vaihdoin kuolaimet varmuuden vuoksi kimblewickiin. Suitsien saaminen paikoilleen oli taas työlästä nostetun kuolaimen takia. Jälkimmäinen korva ei meinannut mahtua niskahihnan ali.
Laitoin myös parantelemani heijastinkamppeet. Korvahuppuun tuli kiinnitys niskahihnan ympäri ja se auttoi. Totesin että pitäisi väljentää huppua vielä lisää ja siirtää korvia etäämmäs toisistaan. Ratsastusloimeen lisäsin häntäremmin ja tällä tuulella pysyi niukasti senkään kanssa paikoillaan. Itselleni esteraippa (vihdoin toin oman raipan tallille) sekä GoPro.
Seuraksi saatiin vauhtisuokki ja jäätiin suosiolla pitämään perää. Käynnissä ei pysytty vauhdissa ja ravailtiin aina pätkiä kiinni. Mentiin osin samoja reittejä kuin viimeksi, osin vähän kauempaa. Ihmisiä tuli vastaan kaikkialla muualla paitsi pienimmillä kinttupoluilla. Ihanasti hepat eivät välittäneet muista liikkujista mitään. Kaveri ylitti sillatkin empimättä. Nella vähän ihmetteli tuulessa kolisevia siltojen valoja.
Tänään päästiin ottamaan muutamia ravipätkiäkin. Nella oli kiltti ja tasainen, tosin ravissa meni aika tiiviisti kaverin perässä. Olisin voinut pitää vähän enemmänkin hajurakoa.
Otettiin myös laukkaa, lumipohjalla. Viimeksi mentiin se kohta käynnissä. Vähän arvelutti, mutta kaveri meni edeltä ja me yhä nuohosimme hännässä. Yritin pidättää ja nostaa Nellaa vähemmän etupainoiseksi. Ei varmasti ehtinyt juuri katsoa mihin jalkansa asetteli. Tilsoja lensi päälleni mutta sain väisteltyä. Nellakin piti tasapainonsa eikä edes lipsunut tai kompastellut. Enkä kiljunut hitaampaa vauhtia.
Loppumatkasta Nella oli vähän töhö ja halusi itse päättää koska ravaa kaverin kiinni. Yritin pitää päätösvallan itselläni. Käynnissä ei edelleenkään pysynyt vauhdissa. Enkä itse edelleenkään ratsastanut maastossa kunnolla vaan tilaisuuden tullen annoin mennä käyntiä melko pitkällä ohjalla.
Oltiin nopeita ja 42 minuutin kohdalla oltiin takaisin tallilla. Nella oli vielä sen verran tohinoissaan, että käytiin vielä kävelemässä lyhyt pätkä keskenämme. Lopulta luulin että autopilotti vetää Nellan tallin pihaan mutta painelikin ohi. Käytiin sitten kävelemässä tarhojen ohi kunnes halusi palata takaisin. Nyt hiki oli kuivunut ja hengitys tasaantunut. Leikin sitten GoPron kanssa vielä muutaman selfien verran. Osuttiin ruutuihin.
 |
| Pihalla otin ensimmäiset turpie-selfiet. ©minä |
 |
| Nellan mielestä yksi kuva olisi riittänyt. Tässä näkyy vielä sydänturpa. ©minä |
Koska kello rupesi olemaan paljon niin Nella jäi sisälle ja annostelin sille loput välipalaheinät. Pian tulivat muutkin hevoset sisään ja pääsin siivoamaan tyhjää tarhaa. 4 kottikärryllistä lähti ja yhä jäi. Nyt lähes joka kohdasta on kuitenkin siivottu jo vähän.
käynnissä ei pysytty perässä
ravissa ja laukassa nuohottiin kaverin hännässä
tarha ei ole vieläkään puhdas
Parannusta:
todella tolkusti maastossa
ei katsellut mitään
GoPro-kooste maastostamme:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora