tiistai 6. huhtikuuta 2021

Pientä rataa ja hankalat vaihdot vasempaan

 Tiistai-iltana oli vielä Äimiskän estetunti. Haaveilin Senjasta sekä siitä että se olisi valmiina. Molemmat toiveeni toteutuivat ja humma oli hyppäämässä myös edellisellä tunnilla! Ei siis väkertämistä suitsien, martingaalin, kylkisuojan tai satulan vaihtamisenkaan kanssa. Toivottavasti Senjakin arvosti!

Pihalla satoi räntää ja oli taas entistä valoisampaa. Vielä tunnin loputtuakaan ei ollut säkkipimeää.

Esteitä ei tarvinnut muutella, joten ratsaille ja verkkaamaan. Taas kieli näkyi alkuverkan ajan. Tunnilla oli 5 ratsukkoa.

Tänään ohjelmassa oli taas pientä rataa. Hypyt aloitettiin ravilähestymisellä 17 metrin linjalle. Tämän piti olla helppo homma mutta meillä oli kummaa haparointia. Huonoja paikkoja, löysä hevonen, pudotus, vääriä laukkoja ja vähän kiemurtelua. Onneksi saatiin lopuksi taas onnistunutkin suoritus. En muista tultiinko laukassakin.

Seuraavaksi tultiin kaksi estettä lenkuralla. Uraa pitkin ensin suoraan ja siitä esteelle kohti kulmaa. Päätyyn ja kulman kautta pitkälle sivulle ja siitä esteiden välistä seuraavalle ei ihan radan poikki mutta lähes. Ensin pikkukorkeuksilla, lopulta meille nousi kasikymppiin ja näytti isolta. Ensimmäiseltä esteeltä Senja olisi halunnut kantata heti oikealle ja oli haasteita päästä vähän pidemmälle. Toinen este tuli aina todella äkkiä ja sille oli vaikea saada hyvä linja. Esteeltä Senja kippasi nyt vasemmalle ja laukka jäi vaihtumatta. Näytti ensin siltä että takana oleva este on turvallisen kaukana mutta kummasti vasemmalle kippaus aiheutti sen että ohitettiin se aina melko hipoen. En saanut laukkaa vaihtumaan kertaakaan vasemmaksi jälkimmäiseltä esteeltä. Olin itsekin kumman nukuksissa.

Sitten tultiin rata. Meille korkeudeksi tuli noin 85 ja vihdoin sain itseni ja humman vähän skarpimmiksi. Ykkönen oli sama lenkuran eka, toinen olikin pysty pitkän sivun sisäpuolella. Siitä lähes radan poikki eli pysty nyt toiseen suuntaan. 17 metrin linja, kaareva linja viidellä laukalla ja lopuksi vielä äskeisen lenkuran jälkimmäinen lähes radan poikki.

Muuten ihan hyvä mutta linjalle tultiin juureen ja tipautin ohjatkin. Päästiin se silti neljään. Tämä tultiin sakkona radan jälkeen ja nyt se meni paremmin.

Me saatiin lopuksi vielä sakkoja viimeiselle esteelle. Eli yhä sama este, jolta vasen laukka uupui. Tulin nyt linjasta enemmän ohi, ei auttanut. Perää piti siirtää sivulle (muistaakseni raviskalle päin eli oikealle). Este oli enää ristikkona ja lopulta ruvettiin kääntämään heti sen jälkeen vasemmalle. Siinäkin Senja heittäytyi väärässä laukassa ensin alas. Lopulta sain Senjan suoristettua ja vasen laukka löytyi alastuloon. Ope kehui että olisi onnistunut jatkaa nyt uralle asti kun ei kipannut vasemmalle. Vastasin että voitaisiinko seuraavalla kerralla aloittaa tästä. Sillä enhän minä osaa korjata jos ei täsmällisesti kerrota että mistä ja miten.

Ravailin loppuun vielä hetken. Innokkaimmat purkivat jo esteitä. Tämä oli nyt jo 99. kertani Senjalla.

Ongelmia:
verkkahypyt olivat kumman hapuilevia
ensimmäiset kasikymppiset näyttivät isoilta
yhdeltä esteeltä ei saatu millään vaihtoa vasemmalle

Parannusta:
rata sujui pieniä verkkahyppyjä paremmin
lopuksi irtosi vaihto vasemmallekin keskiesteellä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora