Töistä siis taas suoraan Ainoon Hempan luo. Humman harjaus, hokitus ja suojitus. Varusteet laitettiin vasta Keravalla. Olin vähän iltapäiväkoomassa enkä ihan tehokkaimmillani. Hokit sujahtivat kuitenkin nopeasti alle.
Edellinen porukka oli hyppimässä ja me verkattiin askellajit itsenäisesti läpi. Eilinen tasapaino oli taas tiessään ja Hemppa tuntui kenottavan vasemmalle. Eikä ollut kovin reipas. Vähän taivuttelin ja tein muutamat käytiväistöt. En lähtenyt hätyyttelemään pahemmin vaan sitten käveltiin. Edellisellä porukalla meni vähän yliaikaa. Ehdinpä taivutella käynnissä molempiin suuntiin.
Ei mitään kovin syvällisiä aloituskeskusteluja käyty. Sanoin että ongelmia lähdöissä ja tuijottelussa, saattaa kieltää ensin. Olisi pitänyt mainita että etenemisessäkin on ongelmia. Kerroin että ollaan menossa kisoihin 60 ja 80. Myöhemmin mainitsin että loikattiin harkkakisoissa 90 - 100 eli korkeus ei ole ongelma.
Tultiin ensin kahta miniestettä isolla ympyrällä. Ensin vasen kierros, sitten oikea. Ihan ok. Hemppa heräsi liikkumaan ja yritti sitten samalla venähtää pidemmäksi.
Me saatiin aloittaa hyppyhommat. Ensin turvallisilla miniesteillä. Heti alkuun tultiin useampi putkeen, ehkä 5. Pientä empimistä ja turhaa vatulointia laukan korjaamisen kanssa. Kaikesta kuitenkin yli. Korkeutta 60 ja vähän yli.
Toiselle kierrokselle saatiin loikata osin samat esteet kuin Una alkukierroksellaan. Nyt taidettiin olla jo max 85 cm korkeuksissa. Valkoinen mäen päältä, musta alamäkeen, keltainen alhaalta, kaksi mustaa A-estettä, kulma ja sianselkä. Muut ok mutta ensimmäinen musta A-este taas kauhistutti ja Hemppa pysähtyi. Ope huusi että käy näyttämässä. Pientä arastelua haistelussa mutta se oli nopeasti toimitettu. Sitten yli. Toiselle samanlaiselle pieni empiminen mutta yli. Ennen kulmaa hidastelua ja luikertelua mutta siitäkin yli. Loppu ok.
Kaverin hypättyä tultiin sama uudestaan. Nyt hyvin sujuvasti. Joku väärä laukka taisi matkalla vielä olla. Kuvittelin että edettiin ihan reippaasti mutta videolla näyttää hyvin rauhalliselta.
Ennen siirtymistä eteenpäin tultiin vielä kahdesta minihaudasta käynnissä yli. Hemppa kuitekin vähän hypähti. Kuski piti huovasta kiinni puolipitkin ohjin. En sanoisi ratsastukseksi. Hypäyttelin muutamat kerrat eestaas käynnissä yli.
Seuraavaksi tultiin isompi hauta. Ensin vähän kuin Unan vanavedessä ravissa. Taas kuski killui harjassa kiinni ja Hemppa hoiti hyppäämisen. Ei pukkeja. Sitten laukassa. Perään sitten tukki, tukki ja hauta sekä sama toiseen suuntaan. Vääriä laukkoja kaarteissa mutta esteet helposti yli. Kuskista tuntui lähinnä matkustelulta ja että jalat eivät olleet hypyissä kiinni.
Sitten loikattiin reunimmainen tukki alkuun ja siitä jatkettiin trakehnerille, jossa oli pienehkö hauta ja isompi tukki päällä. Harjasta kiinni ja aika vasemmasta reunasta yli. Käsky kävi tulla uudestaan. Nyt en ottanut harjasta kiinni koska Hemppa ei tuijotellut. Mielestäni olin ihan suht hyvin mukana hypyssäkin. Vaan esteen jälkeen Hemppa hidasti sukkelasti ja nousikohan vähän joku jalkakin. Kuski oli etukenottelemassa ja jatkoi matkaansa yksin nurmelle hevosen eteen. Taisin tulla jotenkin selälleni alas ja pää vähän retkahti. Tuntui aavistuksen niskassa ja taas vasta hetki sitten toipuneessa alaselässäni.
Hemppa pysähtyi muutaman metrin päähän syömään. Kapusin sitten samaisen ongelmaesteen päältä ninjatyylillä takaisin kyytiin. Hemppa ei nimittäin seissyt ihan esteen vieressä vaan piti loikata kauempaa.
Sitten loikittiin samaa estettä jokunen kerta eestaas. Nyt taisin pitää harjasta kiinni. Pidä ratsun pää ylhäällä ja heti alastulosta reippaasti eteen! 1,5-kertainen vauhti niin ei ehdi tehdä tuollaisia. Sain ehkä 20 % lisää vauhtia. Ei tästä vieläkään ihan stabiilia tullut ja toiseen suuntaan hypyn jälkeen tuli sellaista kiemuraa matkaan että horjuin taas uhkaavasti kyydissä. Vähän vastaava tilanne oli ollut jo alkutunnista mutta pysyin siinäkin kyydissä. Esteen Hemppa kuitenkin ylitti joka kerta.
Seuraavaksi mentiin alashypylle. Samalle, jota aikojen alussa pelkäsin kovasti ja joka viime kesänä ei ollut enää ollenkaan paha. Nyt tuli pientä empimistä alkuun ja Hemppa loikkasi joka kerta oikeaan reunaan alas. Pidä martingaalista kiinni ja tuijota puidenlatvoja. Jalat eteen. Ensimmäisellä kerralla unohdin kaikki nämä. Toiselle kierrokselle sain katseenikin ylös. Silti oli vähän huteraa. Vaikkei alashyppy näyttänyt enää edes isolta! Alhaalla yläkroppani kävi etukenossa. Liiallista takanojaa piti välttää. Minulle ajatus takanojasta pitäisi ehkä suorassa.
Kun alashyppy lisättiin tehtävän keskelle niin homma helpottui kovasti. Valkoinen lauta-aita alle, alashyppy sujuen ja pieni keltainen perään. Kovin luottavaiseksi en silti tullut alashypyn suhteen vaikka Limingassa selvittiin paljon suuremmastakin.
Lopuksi tultiin vielä vesitehtävä. Tosin lammikko oli lähes kuiva. Harmaa tukki kauempaa, lätäkön läpi ja keltainen tukki sen jälkeen. Mennessä Hemppa kehtasi tuijottaa vettä ja yritti liirailla vesilätäkön ohi. Paluumatkalla osuttiin suoraviivaisesti veteenkin.
Se riitti meille hypyistä. Hemppa oli ihan läpimärkä hiestä vaikkei mielestäni ollut ihan niin rankkaa. Vaahtosi jopa suojien alta!
Ravattiin vielä hetki ja Hemppa oli hyvin menossa. Kierroksia oli sen verran että kun viereisellä kävelytiellä kulki koira niin Hemppa säikähti, loikkasi sivulle ja laukkaan. Siinä oli vielä yksi loistava tilaisuus maastoutua mutta pysyin kyydissä. Loppuravit jäivät vähän lyhyiksi eivätkä humman kierrokset ehtineet laskea. Meinasi unohtua korvakuvankin otto. Siitä sitten muiden vanavedessä autolle. Ratsun purku ja perillä kunnon pesu. Ehdin kuurata suojatkin mutta sitten huomasin olevani yksin tallissa. Muu varusteiden loppupuunaus jäi aika pikaiseksi/vajaaksi.
 |
| Lähdön hetket. |
Hyvä reissu ja kannatti ehdottomasti käydä. Hitusen jäi kalvamaan ettei saatu käynnistysongelmiimme yhtään treeniä. Kiva oli ettei tullut suurempia rodeoliikkeitä eikä esteiden kanssa ollut juuri ongelmia. Mutta kaikki jotenkin tuli ja meni niin äkkiä etten oikein muistanut nauttiakaan. Olin lähinnä vähän huolestunut. Seuraavan yön näin näistä treeneistä unia ja sama vähän huolestunut sävy jatkui niissä. Ei mikään kovin levollinen yö. Toivottavasti Hempalla oli parempi.
Ongelmia:
tuntui että matkustelin
pohkeet eivät ehkä olleet kiinni
yksi kielto ja empimistä alashyppyyn
yhä olisi saanut olla enemmän laukkaa
kertaalleen kuski irtosi kyydistä ja kolmesti oli lisäksi lähellä
Parannusta:
Hemppa ei pahemmin katsellut esteitä
pääosin sujuvaa menoa
GoPro-kooste:
Hanski videoi hyppyjämme:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora