Revanssi derbykentällä ja vihdoin palkintorahoja!

Sunnuntaina oli toinen estekisapäivä Ypäjän derbykentällä. Tänään luokkana 90 cm A.1.0 ja vihdoin niitä palkintorahojakin jaossa. Luokkamme oli aamun kolmas, aloitusaika 9.05. Ratapiirros löytyi taas jo edellisenä iltana netistä. Ei näyttänyt pahalta.

Ratapiirros netistä. Tässä lukee virheellisesti A.2.0.

Aamiaisen jälkeen oli taas hokituksen aika. Hemppa sai eilen uudet kengät ja hokit pyörähtivät näihin oikein sukkelasti. Olin sen verran ajoissa että ehdin kiillottaa ja puunata hepan oikein edustavaksi. Karvanlähdön takia Hemppa oli mattautunut. Toki viime minuuteilla tuli omien kamppeitteni kanssa kiire.

Pyörällä kisakentälle ja hetki piti odottaa ennen kuin päästiin kävelemään rataa. Nyt joukossa oli entistä enemmän maastoesteitä (joita ei siis hypätty). Sekä lähes jokaisen meidän esteemme täytteenä lankku tai portti. Esteet tulivat suht sukkelasti vastaan. Noin 7 laukan kaarevia linjoja. Kasina kahden askeleen sarja. Yhteensä 9 estettä, 10 hyppyä.

Oma lähtövuoroni oli luokan viimeisenä eli 22. Ehdin katsoa pari suoritusta alusta ennen kuin kapusin ratsaille. Yhä puomit näyttivät olevan herkässä.

Verkka oli tällä kertaa lähimmällä nurmikentällä heti derbykentän vieressä (joka tämän kisan jälkeen ajettiin hiekalle). Verkassa Hemppa ei syttynyt samoin liikkeelle kuin perjantaina. Vähän kaipasin ylimääräistä kävelypätkää. Tein taas aika perinteisesti ensin askellajit läpi ja taivutellen mahdollisuuksien mukaan molempiin suuntiin. Vähän laukkaspurtteja, jotka eivät paljon yli 20 km/h olleet. Sitten vähän kävelyä väliin, uusi käynnistely ja verkkahypyt. Ne taidettiin ottaa parissa osassa.

Saatiin kivasti taas hyppyjen osalta ohjattu verkka. Ensin tultiin 3 vai 4 hyppyä ristikolle keskellä kenttää. Ekalla kerralla Hemppa hidasti ja molemmat taisivat tuijottaa estettä. Toinen sujuvammin. Siitä onnistui vaihto oikeaan ja tultiin toisestakin kierroksesta. Parani.

Pystylle taisin lennättää vähän kaukaa. Muistaakseni kopisi jo tässä. Ei pudotettu verkassa mitään. Paikat olivat taas vähän hukassa. Okseri tultiin kerran vai kahdesti. Pysty muutaman kerran. Viimeinen hyppy otettiin juuri ennen radalle menoa. Se taisi tulla lähelle ja kopsahtaa.

Radalle menin lähes ravissa ja jatkoin heti ravilla. Sama mainosreuna oli Hempan mielestä yhä epäilyttävä. Tarkoitus oli taas siis kiertää kenttä molempiin suuntiin ympäri ja mahdollisuuksien mukaan näyttää jokunen este matkan varrelta. Pääty laukattiin vähän kaverin vanavedessä. Isosta maastoesteestä Hemppa ei sen sijaan sanonut juuri mitään. Näytin kakkosen, 8A:n ja olikohan nelosen. Kun oltiin kiertämässä kenttää toiseen suuntaan ympäri niin lähtömerkki tuli kun oltiin kutosen nurkilla. Eipä siinä muuta kuin jatkettiin laukkaa. Meno oli aika haipakkaa ja mietin mitäköhän käy jos vain mennään.

Himmailin vauhtia vähän pois mutten tehnyt enää kuvioita vaan suunnattiin ykköselle. Yli meni mutta taisi tulla aika juureen. Laukka ei vaihtunut, joten mentiin kaarre väärässä laukassa. Eikä kääntyminen ollut kovin tehokasta. Kakkonen yli ja yhä taisi tulla väärä laukka. Kolmosta katsoi vähän. Johonkin väliin löytyi onneksi myötälaukkakin. Ennen vitosta rupesi tuijottelemaan reunaa enemmän ja poikitti keskelle. Sain kuitenkin pidettyä etenemissuunnan eteen ja päästiin yli. Kuului niin kova kopsaus että vastoin ohjeita käännyin katsomaan mitä kävi. Pysyi ylhäällä.

Kutonenkin mentiin vähän empien. Kaarille lisää vääriä laukkoja. Seiska vähän lennettiin yli. Sarja suht asiallisesti ja osuttiin ysillekin. Sekin kopsahti eikä hetkeen kuulunut kuulutuksia. Lopulta kurkkasin tulostaululle ja nolla siellä luki.

Saatiin portilla ruusuke muttei ollut yhtään niin voittajaolo kuin perjantaina. Rata ei ollut kovin sujuva. Vääriä laukkoja ja heikkoja ponnistuspaikkoja. Puomien kopsetta ja heikkoa kääntymistä (vasemmasta pohkeesta). Positiivista kuitenkin että sain kammettua vitosesta yli, en kämmäillyt mitään mahdotonta ja selvittiin nollilla maaliin. Muistin hymyillä ehkä vasta sarjan jälkeen.

Pitihän se ruusukeposekuva ottaa tänäänkin.
©Riikka

Tästä luokasta tuli sitten niitä kaipaamiani voittorahoja, peräti 25 euroa. Luokkaan osallistuminen maksoi 28 euroa (sis. 3 euron SRL-maksun). Eli ei kovin tuottoisaa.

Odoteltiin vielä kaverin hypyt ja sitten yhtä matkaa tallille. Hemppa oli epäluuloinen selkäännousukorokkeitani kohtaan, joten jäätiin alkumatkasta jälkeen ja hölkättiin muut kiinni. Sen jälkeen Hempan käyntiaskel venyi niin etteivät muut pysyneet vauhdissa.

Tallilla juotto, hokkien poisto ja pesu. Heinät ja tarhaan. Lopulta lastattiin suoraan sieltä kyytiin. Siinä vaihessa satoi reippaasti. Onneksi muuten oli aika kuiva viikonloppu.

Hanski kuvasi ratamme: