lauantai 11. toukokuuta 2019

Derbyestetreenit

Lauantaina oli maastoestekauden aloitus poikkeuksellisesti Oulunsalossa. Tarjolle tuli derbyesteitä, joten ilmottauduin tietysti sukkana. "Rakennamme tallin ulkoilutarhaan esteradan. Esteet osaksi naamioidaan derbytyylisesti." 4 hengen ryhmä, 44 euroa. Eilen ja aamulla oli sateista mutta tarha oli ihan hyvässä kunnossa, ei edes kostea.

Edellisestä Oulunsalon kerrastani ehti vierähtää 5 vuotta. Ratsukseni sain tänään Camin, jonka kyydissä olen ollut kerran 6 vuotta sitten, ennen kun siitä tuli tuntiratsu. Kovasti mieleni teki sanoa sitä Easyksi (jolla on myös historiaa Oulunsalosta).

Hoitaessa tamma oli yhä oikein kiltti. Ratsukoita tunnille tuli täydet 4. Kelinä oli aurinkoinen +13°C ja tuuli vähän. Heti alkukäynneissä meinasin läkähtyä takissa, joten purin sen pois välistä. Kannatti.

Humma tuntui Hempan jälkeen todella pieneltä (n. 153 cm ja kapea). Ravissa yritin keventää kepeästi. Pohja oli vähän epätasainen ja jännitin sitä. Oltiin siis hevosten tarhassa, joten luulisi niiden siellä osaavan liikkua. Laukassa oli helpompi olla kevyessä istunnassa.

Ope ei pahemmin haastatellut. Kysyi että olen hypännyt aiemmin ja pysyn kyydissä. Ekaan vastasin kyllä, jälkimmäiseen oli paha mennä lupailemaan mitään. En tosiaan tiedä nähneenikään kyseistä opea koskaan aiemmin.

Vahinkolaukaus GoProlla.

Hypyt aloitettiin suoraan penkille. Hyvä laukka kohti mutta Cami (tai me molemmat) katsottiin estettä ja tuli äkkipysäys. Horjahdin vähän mutten hätkähtänyt tästä sen kummemmin. Pienen hepan selässä oli kyllä aika kiikkerää. Lyhyellä tiellä uusi lähestyminen. Pohkeet kiinni loppuun asti ja nyt päästiin yli. Ei tyylikkäin mukana olo. Toinen kierros meni paremmin.

Seuraavaksi hypättiin renkaat. Sama juttu eli viime hetkellä yllätyskielto ja nyt keikahdin vähän enemmän kaulalle pyllistelemään. Pysyin kuitenkin kyydissä. Ja taas uudella yrityksellä ylitys. Toinen kierros tähänkin paremmin. Hummassa oli vähän samaa kuin Helin Sulossa ja Listrassa eli pohkeilla piti tukea loppuun asti.

Sitten tultiin kahden esteen pätkä eli portin edestä tynnyrit ja koivunrangoista kasattu pysty. Nyt päästiin vihdoin molemmista suorilta yli ilman kieltoja. Jalat kiinni hypyn yli ja kuskille pikemminkin turvaistunta. Unohdin tämän heti toisella kierroksella ja olin hyppäämässä koivuestettä ennen heppaa kun Cami päättikin ottaa esteen eteen vielä yhden askeleen. Hyvä ettei kieltänyt sillä olisin hypännyt kuitenkin.

Muita esteitä ei tultu pohjille vaan radan pariin. Ykkönen oli pikkupysty, jonka alla oli vähän klapeja isompia pölkynpaloja alla. Kakkosena pysty, jonka alla oli pikkuinen heinäpaali. Pitkä suora linja tynnyreille. Nelosena koivupysty. Vitonen meni metsään ja pysty oli pienessä ojassa. Etäisesti trakehner-hauta siis. Kutosena penkkieste, seiska renkaat. Kasi oli kuusien välissä ollut pysty. Sitten sai usvattaa isolla laukalla toiseen päähän ja viimeinen este oli ehkä 20 cm korkea ja 5 metriä leveä karahkakasa. Luulin että oltaisiin aloitettu sillä.

Cami eteni ihan näppärästi vaikkei kovin lujaa innostunutkaan suihkimaan. Muistin pitää jalat kiinni ja päästiin esteistä yli. Kunnes metsässä ei päästykään. Taisi kuskiakin vähän jännittää ja pohkeet saattoivat irrota. Toisella yrityksellä yli. Koivuesteellä vähän kopsahti ja muutama hypättiin vähän juuresta. Viimeiselle kiihdytyspätkälle irtosi vain 32,5 km/h.

Onneksi oli aikaa ja tultiin vielä toinen kierros. Alku sujuvammin ja tynnyreille rohkea hyppy vähän kauempaa. Vihdoin siitä löytyi myös myötälaukka, ainoa kerta tynnyreiltä tällä tunnilla. Koivuun kopsahti nyt sen verran enemmän että ylin karahka putosi. Metsässä menin reitistä sekaisin ja tuli kamalaa mutkittelua puiden väliin. Esteestä kuitenkin kerralla yli. Muut ok ja viimeisen pätkän vauhti kiihtyi 36 kilometriin tunnissa. Ei tuntunut vieläkään siltä että humma olisi herännyt imemään itse eteen. Mutta kivaa oli!

Koska aikaa oli vielä niin tultiin heinäpaalilta tynnyreille vielä kertaalleen. Perussiisti suoritus. Sitten hetken keventely ja lyhyet käynnit.

Kiva oli käydä hyppimässä. Oikein missään välissä ei jännittänyt. Opetuksellisesti en saanut tästä hirveästi irti.

Ongelmia:
3 kieltoa
1 pudotus
hyppäsin kerran ennen heppaa
metsässä ohjasin minne sattuu ja kiemurrettiin välillä

Parannusta:
sain juonesta kiinni
laukka rupesi rullaamaan paremmin

Videokooste GoPron ja Annen kuvaamista pätkistä:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora