torstai 30. toukokuuta 2019

Kadonneen energian paluu ja tuulenpuuskia

Helatorstaina mentiin oman seuran koulukisoihin LidRidille. Junnut lähtivät mukaan, joten keltainen auto täyteen ruunikkoja. Puolen päivän aikaan oli porukan ensimmäinen startti, joten vapaapäivän herätys oli 7.30. Tallilla letit ja muu puunaus. Viimeistely kisapaikalla.

©Ella K.


Ratsuksi tietysti Hemppa. Luokiksi lasten esiohjelmat A ja B (molemmat he B). Starttini olivat n. 13.35 ja 15.00. Keli oli aurinkoinen n. +15°C mutta tuuli puuskittain kovaa.

Kisoissa ensimmäinen luokka oli luppoaikaa. Meidän ensimmäisessä luokassamme tallin ponit olivat näppärästi ensimmäinen, viides ja kahdeksas. Katsoin ensimmäisen ja sitten kävin vaihtamassa omat kamppeeni ja kävin vessassa. Katsoin viidennen ja sitten laitettiin Hemppa kuntoon. Hemppa käsipuolessa katsottiin kahdeksas. Sitten talutin verkkaan ja hyppäsin maneesissa kyytiin. Oma lähtövuoroni oli kuudestoista ja 8 sai olla verkassa.

Kävelin hetken, sitten taivuttelin ensin rauhassa käynnissä. Jonka jälkeen lähdin kevyttä ravia rennosti eteen. Hemppa oli suht rento ja pyöreä. Minä sitten vielä herättelin liikkeelle. Oikeasti aktiivista menoa. Kuulutukset kuuluivat hyvin maneesiin, joten olin kärryillä paljonko on vielä aikaa. Kerrankin muistin laskea mukaan myös valmistautumisajan ulkona edellisen suorittaessa.

En tehnyt verkassa kovin ihmeellisyyksiä. Ravissa suunnanvaihtoja. Laukassa aktiivisesti eteen, ympyröitä ja n. 15 metrin ympyröitä. Lopuksi siirtymiä. Vasta siinä vaiheessa olin pätkiä harjoitusravissa ja heti jos tuntui hyytyvän niin kevensin. Raippa pysyi pääosin vasemmassa kädessä enkä halunnut suututtaa Hemppaa. Hyvin reagoi jos piti auttaa raipalla lisää aktiivisuutta. Tarjosi sangen lennokasta menoa itsestään. Verkattiin hitusen päälle puoli tuntia ja se oli aika sopiva aika.

Pihalle ei saanut ottaa raippaa mukaan. Jännittävintä oli tuuli, joka kaateli kouluaitoja ja lepatutti ja rämisteli kaikkea ympärillä. Hemppa vähän jännittyi mutta höpisin sille että tuosta ei tarvi välittää, eikä tuosta ja pyörittiin ihan hallitusti valmistautumisalueella käynnissä.

©Ella K.


Aidoissa tuomari jännitti vähiten. Toisessa peräkulmassa lepatti pressu, toisessa oli traktori. Tuomarin vieressä yleisö. Yleisöstä otti pienen sivuaskeleen. Paras terä aktiivisuudesta katosi muttei mennyt mateluksi. Menin ravit yhä keventäen. Ehdin laukata ympyrällisen kun tuli vihellys. Nyt en tehnyt kummempia lähtövalmisteluja vaan otin raviin, istuin alas ja aloitin.

©Ella K.


Ihan ok rata. Ei aktiivisin mutta sangen täsmällinen eikä rikkoja. Ei tuijotteluja. Kaatunut aita ei haitannut. Nelikaarisella ei ollut kovin letkeä mutta osuttiin hyvin reitille. Laukkojen välinen ravikulma ei ollut kovin kaunis. Nyt odotin että saadaan yli 60 %. Hämmästyin hiiteen kun tulokseksi kuulutettiin tasan 65,000 %. Tässä vaiheessa kolmanneksi. Ensimmäinen repliikkini oli että miksei Hemppa voinut sunnuntaina olla tällainen!

Anne tallensi ratamme:


"Tasainen siisti suoritus. Toivoisin vielä pyöreämpää raamia ja aktiivisuutta takaosaan etenkin laukassa. Taivutuksissa sisäpohje kunnolla läpi!" Alakerrassa oli kaksi seiskaa! Askellajit ja ratsastajan asento.

Kaksi viimeistä menivät meistä vielä ohi mutta luokassa sijoittui viisi, joten päästiin viimeisinä palkintojenjakoon. Mainiota! Päivän jännittävin osuus taas. Alku meni taas ihan rauhassa mutta laukkakierroksen jälkeen perä lensi sivupotkun verran mystisestä syystä x.

Screenshot videolta kunniakierrokselta.
Hemppa luuli taas että keltainen rusetti on joku judokajuttu.


Ruusukekuvat jäivät ottamatta, sillä Hemppa oli pihan räminöistä ja lepatuksista sangen kauhuissaan ja kuski kauhisteli lähinnä sitä ettei osaa toista rataa. Onneksi Elviiran kuski ystävällisesti sen pariin kertaan kertoi ja sain sen ainakin osittain muistiini. Käveltiin hetki ennen kuin mentiin takaisin verkkaan. Totesin että maneesissa on turvallisinta olla.

Toinen verkka mentiin aika samoin kuin ensimmäinenkin. Nyt lisäsin mukaan vastalaukat ja ravissa s-kiemurat. Hemppa oli tasaisempi ja aktiivisempi. Tuntui sangen kivalta. Ja yhä huolehdin että aktiivisuus säilyy ja mennään mieluummin vähän turhan reippaasti. En tunnusta että oltaisiin juostu ja kaahotettu. Taas kevensin kunnes loppuun tein vähän siirtymiä. Nyt olisin ollut jo aiemmin valmis mutten voinut antaa homman lässähtää odotteluun. Puolisen tuntia tähänkin meni.

Voihan etukenotus. Kippurajalkaa ei edes mainita.
©Ella K.


Nyt valmistautuessa taisi tuulla vielä enemmän. Hetkittäin pelkäsin että Hemppa poistuu sivulle suoraan radalle ja suorittavan alle. Ei onneksi.

©Ella K.


Nyt en muista tarkemmin mitä tein valmistautuessa aidoissa. Henkilökunta nosteli aitoja tuulen jäljiltä pystyyn ja Hemppa jännitti enemmän kyykkiviä ihmisiä. Ravi oli aktiivista ja tuntui hyvältä.

©Ella K.


Taas jälkimmäinen rata tuntui paremmalta. Aktiivisuus säilyi paremmin. Sitä en huomannut että muoto vähän karkasi (tälläkin radalla). Aika paljon oli keskittymistä että muistin radan. Edellisen suorittaessa unohdin mitä tulee laukkaympyrän jälkeen. Kaikki kuitenkin palautui mieleen. Ainoa stiplu tuli kun ensimmäinen laukka ei noussut pisteessä vaan useamman askeleen myöhässä. Kuvittelin toki valmistelleeni noston.

©Ella K.


Laukat olisivat voineet rullata paremmin mutta säilytti vastalaukat ja keskilaukkaan tuli eroa. Loppulinjalla ei oltu hyvin enkä taas tajunnut tätä kunnolla. Turha pisteenmenetys. Tulokseksi tuli lopulta 61,833 %. Olisin voinut ottaa enemmänkin. 12 kisaajan joukosta kahdeksanneksi. 64,5 prosentilla sijoittui, joten ei se ihan tolkuttoman kauas jäänyt.

Anne videoi tämänkin suorituksemme:



"Letkeää liikettä ravissa. Laukka saisi pyöriä paremmin ja takajalat paremmin alle. Rohkeammin puolipidätteet ja taivutukset läpi! Täsmällistä menoa!"

Tänään tein sen, mistä yleensä haaveilen. Eli kaksi hyvää rataa, joihin voi olla tyytyväinen. Päivän bonuksena sain taas kommentin yleisöstä että ratsastustani on mukava katsoa kun näytän niin onnelliselta. Kapulavastaukseni oli että suurimman osan ajasta oikeasti olenkin onnellinen. Toivottavasti muistin sanoa myös kiitos.

Matkalla kentältä maneesin kautta autolle Hemppa taas jännittyi useampaan otteeseen kaikkea lepatusta. Selvittiin kuitenkin pienellä tuijottelulla. Tänään Hemppa ei hionnut suuremmin eikä mahakaan mennyt pahasti ruikulille. Eikä potkinut verkassa yhtään protesteja.


Radan lopetus:
©Ella K.

©Ella K.

©Ella K.

Hieno Hemppa!
©Ella K.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora