sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Vuokraheppatestaus Äimiskällä


Sunnuntaille sovin ensimmäisen paluumuuttoni jälkeisen vuokraheppatestauksen. Tämä vaikutti etukäteen eniten siltä, mitä etsin. Pv-tamma, n. 152 cm, he B. Syntynyt 2002. Estepuoli oli kuulemma viimeaikoina jäänyt aika vähiin. Netistä löytyi hepalle oma blogikin: http://puskaratsustakouluhepaksi.blogspot.fi/

Cami oli hoitaessa superkiltti. Pään harjaamisesta ei välittänyt, mutta kohteliaasti siirtyi vain kauemmas vältelläkseen sitä. Satulan sain valita koulu- ja estepenkin väliltä ja päädyin koulusatulaan. Takasuojat ja koska toivoin testihyppyjä niin etusuojatkin. Pihalla kyytiin ja kävellen maneesille. Vaikka korkeutta oli noin Easyn verran niin tämä tuntui huomattavasti pienemmältä. Aika kaponen runko ja itellä olikin isohko olo kyydissä.

Kentällä oli muutama ratsukko, maneesissa vain yksi joten mentiin maneesiin. Matka mentiin pitkin ohjin ja oli ihan rauhallinen. Maneesissa otin ohjat ja hepo nosti päänsä ylös. Aikamoista luikerointia oli alku. Mutta päätin alottaa kaikessa rauhassa käynnissä ja tutustella hepan kanssa säätönappulat kohdilleen. Hetkittäin tamman mielenkiinto karkasi muualle ja vähän kuikuili sivuille. Aika paljon tuli ei toivottua poikittelua käynnissä. Pikkuhiljaa hepo hetkeksi rentoutui ja pyöristyi. Kun siitä osasin kehua niin hyvät hetket onneksi parani. Suoraan meneminen oli edelleen haastavaa. Yritin muistaa pitää pohkeet kiinni.

Ravissa sama juttu. Ei tehty mitään ihmeellistä, pyörittelin ympyrää ja vaihtelin suuntaa. Harjoitusravin unohdin testata eikä suuremmin volttailtu. Temponmuutokset ja väistötkin tais jäädä tekemättä. Mutta ravissakin onneksi vähän tasottui, salaisuus oli ulko-ohjan tuki. Ehkä osasin pitää kädetkin paremmin aloillaan. Kuulemma herkkä istunnalle ja saattaa mutkitella senkin takia. Hyvin hidasti istunnalla. Tässä välissä jutusteltiin hepasta että mitä olen mieltä. Pieneltähän se tuntui eikä ihan helpoimmasta päästä ole. Pyysin sitten että saisin vielä laukata.

Ei kuulemma osaa oikein nostaa laukkoja ja vasen on helpompi. Ei ollut yhtään niin paha kuin pelkäsin. Käynnistä nostin ja muutaman raviaskeleen kautta päätyi laukkaan. Mutta laukkasi tosi tasaisesti ja kivasti. Tosin yhdessä kohdassa tiputteli raville. Lopulta päästiin koko ympyrä laukassa pysyen. Sitten oikea eli hankalampi. Meni hitusen lujempaa mutta edelleen melko tasaisesti. Ei ollut yhtään semmonen olo että kaahottaa tai lähtisi lapasesta. Treenimielessä tehtiin sitten siirtymiä laukasta seis ja nostoja käynnistä oikeaan kierrokseen. Sanoisin että vähän parani. Alaspäin siirtymiset tuli ravin kautta mutta ravista pysähtyi nopsaan. Hauskasti rupesi täpinöimään nostoista eikä olisi malttanut kävellä suoraan.

Sitten kentälle, jossa oli esteet valmiina. Toivoin että saisin testata hyppyjäkin. Alkuun hyvin turvallisen korkuinen ristikko kummastakin suunnasta. Meni ihan ok. Suurin ongelma oli etten saanut laukkaa säädeltyä kunnolla. Sitten esteestä tehtiin pikkupysty, korkeutta max 60 cm. Taisi olla eka kerta kun hypättiin sangen kaukaa. Sama uusiksi ja parani, sitten vielä toisesta suunnasta. Kivan epäröimättä meni yli. Esteen jälkeen meni aika reippaasti mutta edelleen hallussa. Kysyin että voisiko estettä vielä nostaa mutta vastaus oli että hepalle taitaa riittää. Tässä välissä juteltiin hepasta lisää, tamma vähän puuskutti muttei hionnut. Sitten vielä vähän ravailua ja hetki käyntiä kentällä, sitten kävely takaisin talliin. Hitusen tiputteli vettä muttei niin paljon että olisi kastunut.

Heppa saa luonteesta kympin. Aivan ihana hoidettava. Mutta miinukset on että on mulle hitusen pieni eikä sitä oikein hyppyhommiin saisi. Hepalla on jo kaksi valmentautuvaa kuskia, joten kolmas olisi jo liikaa. Tällä kertaa päädyin siis eihin.


Omistajat kuvasivat pätkän meidän menosta.

Myöh. huom.
Tamma oli siis myynnissä testaukseni aikaan ja myöhemmin uusi koti löytyi Oulunsalon ratsastuskoulusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora