maanantai 18. helmikuuta 2019

Kääntöharjoituksia puomeilla tyylillä

Maanantaina oli taas estepäivä Assilla. Olin töiden jälkeen ihan uuvuksissa, onneksi tallilla heräsi. Assi oli hoitaessa kiltisti ja vaikka se oli kiinni niin näytti siltä että pari kertaa olisi halunnut lähteä hiippailemaan muualle.

Ehdittiin kävellä reilu vartti alkukäyntejä. Assi vähän kartteli päätyjä mutta nyt sain hommat hyvälle mallille jo käynnissä. Odotin ohjattua verkkaa muttei sellaista tullutkaan. Ope rupesi kasailemaan tehtäviä ja minä ravailemaan. Olin keskiviikon jäljiltä vähän ymmälläni että mitä kannattaisi tehdä. Yritin pitää Assin lyhyenä ja aktiivisena sekä taivutella. Silti välillä tuntui ettei reagoinut pohkeisiini mitenkään ja komensin liian lepsusti. Ope sanoi että etenee letkeästi. Tunnustin että mennään melko täysiä. Ehdotti myös että jätettäisiin laukkaverkat välistä mutta otin mieluummin laukat mukaan. Niissä lopulta vähän virkistyi ajattelemaan itse eteen. Ja lakkasi viipottamasta perä sisällä kun suoristin.

Ensimmäisenä tehtävänä tultiin ravipuomeja harjoitusravissa. Alkuun pompin jonkin verran, estejalkkarit eivät auttaneet. Jalat rennoiksi, kädet rennoiksi ja lähemmäs harjaa. Yritin vähän peilistä kurkkia. Kuulosti nimittäin samalta kuin Ypäjän estetunnilla. Ja olo oli sellainen että käsissä ei riitä pituus. Jos niitä laittaa alemmas niin niitä joutuu painamaan alas ja jännittyvät. Sekä pohkeista vähän lisää ravia. Assi aloitti vauhtivaihteella mutta rauhoittui siitä. Heppa hoiti hommansa hyvin, kuskin pomppiminen väheni pikkuhiljaa. Molemmat suunnat. Vasemmassa kierroksessa parkkikselta taisi kuulua ääniä kun Assi yritti poistua pikana vasemmalle. Pari kierrosta vähän kartteli päätyä.

Seuraava homma oli kaksi laukkapuomia ellipsillä. Tässä olikin tekemistä. Saada reitti kuntoon, ylittää puomit sopivista kohdista ja pitää aktiivinen laukka. Ensin vasen kierros, jossa tultiin ekalle monesti liian juureen. Onneksi toistoja tuli niin paljon että sai viilattua. Vaikeinta oli etten nähnyt paikkaa kaarretiellä. Tai ei riittänyt välimuistia enää sen miettimiseen. Aktiivinen laukka ja kääntäminen vaativat aika paljon keskittymistä.

Oikeassa kierroksessa Assi ehdotteli monesti puomien jälkeen hidastamista. Nyt jäätiin useammin kauas ekasta ja Assi loikkasi pitkänä ja etupainoisena yli. 3 askelta väliin rupesi kuitenkin löytymään ja rytmi säilymään paremmin. Sama juttu että vaati sangen monta toistoa että tuli kelvoksi. Kuskille varsinkin eilisen jälkeen oikein hyvää treeniä. Varo ettei kaula ole liikaa mutkalla oikealle. Käännä ulkopohkeella. Ihan samat jutut kuin Hempallakin.

Seuraavana ohjelmassa oli tehtävärata. Oikeassa kierroksessa harjoitusravissa ravipuomit, suoralla laukannosto ja ristikko perään. Siitä kaarevalla tiellä 4 askelta puomille, tiukat 4 kaarella seuraavalle ja 4 vielä viimeiselle. Uralla ravipuomien nurkilla laukanvaihto vasempaan. Päädyn ja sivun kautta ympäri ja ristikko keskilinjalta kohti takapäätyä.

Ensimmäinen kierros oli yllättävän hyvä. Puomien kanssa taisi tulla jotain pientä sohellusta ja viimeiselle ristikolle loikkasi 1,5 askeleen päästä. Välejä vähän säädettiin ja piti tulla 4, 3 ja 3 askelta. Ensimmäisellä kierroksella askelmäärät menivät pipariksi kun ekalle ristikolle tuli iso hyppy ja ajattelin 3 askelta vaikka piti tulla 4. Huutelin että saanko ottaa alusta uudestaan. Ei kuulemma. Viimeinen ristikko hyvin. Ja taisi olla tällä kierroksella kun Assi tuli ravipuomit niin hyvin etten edes huomannut että alla oli puomeja.

Viimeiselle kierrokselle tsempattiin ja tehtiin oikein tyylikäs suoritus. Tosin laukannostossa saattoi yhä tulla 20 cm sivusiirtymää kohti uraa ja laukka olisi voinut soljua tiukkojen puomikäännösten yli paremmin. Takapäätyä yhä vähän kartteli mutta nyt tultiin viimeinen ristikko parhaiten yli. Enää ihan aavistus oikealle pullahtaen ja sangen suorana.

Ope oli oikein tyytyväinen. Niin minäkin ja ehdotin että joko lopetetaan tähän. Molempien yllätykseksi kellokin oli jo lähes tasan. Luulin että olisi ollut varttia vaille. Mutta alkutehtäviin meni sen verran aikaa. Kuten sanottua niin ei tarvitse hypätä isoja että estetunnista saa mielekkään. Tämä oli meille oikein hyvä tehtävä ja haastoi riittävästi.

Loppuraveissa Assi yritti taas ensin juosta alta mutta tasoittui sitten aika kivaksi. Ja pysyi hyvänä vaikka annoin vähän pidempää ohjaakin. Mainiota! Eikä edes pahemmin hionnut.

Kävelin hetken selästä ja sitten talutin useamman kierroksen. Yhteensä ehkä vartti. Silti Assi oli sitä mieltä että loppukäynnit jäivät liian lyhyiksi eikä olisi halunnut pois maneesista. Nyt pidin pintani ja lupasin että keskiviikkona sitten kävellään pidempään lopuksi.

Ongelmia:
parkkispäädyssä tuli pari äkillistä karttelukierrosta
selkäni ei erityisemmin tykännyt harjoitusravista (en silti sanonut mitään opelle)

Parannusta:
kääntyi paljon paremmin kuin odotin
ope oli oikein tyytyväinen siihen miten saatiin tehtävä suoritettua
tykkäsin tehtävästä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora