tiistai 26. helmikuuta 2019

Rennommat kädet ja lisää haasteita laukkatehtävällä

Tiistaina tuntui että edellisestä viikosta oli kulunut ainakin 3. Nyt haaliminen oli onnistunut ja ratsukoita tuli tunnille 4. Sain jatkaa Sakulla. Pihalla keli painui niukasti pakkaselle, liukasta.

Nappasin pitkähkön kouluraipan mukaan ja Saku oli aika kiireinen läpi tunnin. Alkuun saatiinkin mennä hetki uraa pitkin. Ensin ratsuja tuntumalle. Ohjia lyhennettiin kuin muurahaiset juoksemassa niitä pitkin. Sitten tehtiin väistöjä puolelle ja toiselle. Nopeat jalat. Meillä taisi olla jo tässä ongelmia pysyä käynnissä. Saku ehdotti hiippailuravia. En oikein saanut asetuksia läpi. Ihan alkutunnista päätin ratsastaa tänään aivan huippuhyvin. Välillä meinasi unohtua.

Sitten taas keskiympyrälle. Taidettiin tehdä joitakin siirtymiä. Sekä avoimella sivulla väistettiin sisäpohkeella ulos. Vasemmassa kierroksessa oli kiireisempi. Oikea oli läpi tunnin kaikessa tekemisessä helpompi. Rennompia käsiä kaipasi ope, monesti.

Siitä kevyeen raviin ja sama ympyröinti ja ulosväistätys siinä. Välillä mentiin aika viipotusta. Jotain katsomon edestä sisälle liirailuja taisi tulla mutta en tehnyt niistä numeroa, joten jäivät kertakokeiluiksi. Välissä tehtiin ohjattuja siirtymiä. Yllätyslaukkaan. Taidettiin pysähtyäkin. Satulavyö oli tässä vaiheessa vielä kiristämättä loppuun ja satula keikkui. Siirtymät Saku teki näppärästi. Itse kaipasin vielä rennompaa menoa.

Sitten mentiin taas uraa pitkin ja tehtiin väistätyksiä harjoitusravissa. Ihan ok. En kyllä ollut kovin nopea. Palattiinkohan lopuksi vielä käyntiin ja sain ajatuksen ulkopohkeesta ja suoruudesta, sitten rupesivat asetuksetkin toimimaan.

Tämän päivän laukkatehtävä olikin ihan erilainen. Yksitellen kolmikaarinen laukassa ja suoristuksissa laukanvaihdot käynnin kautta. Ensin kolmesti vasemmasta aloittaen, sitten neljästi oikealta. Vastoin odotuksia meillä parani toistojen myötä. Saku oppi tehtävän ja käyntisiirtymät paranivat. Tarkemmin suoraan. Rennommat kädet. Kertaalleen nosto kohti katsomoa meni pöpiksi kun Saku lähti vain liirailemaan sisään. Lopulta pyöräytin voltin, päästin kaverit edelle ja otettiin uusi nosto. Oikeat laukat rullasivat näppärästi ja lyhyinä. Vasen oli vähän vyöryvämpää. Itse piti muistaa oikeasti istua takana. Vapaalla pitkällä sivulla sai tehdä tarpeelliseksi näkemiään tehtäviä. Meillä siis pysäytyksiä ja vähän väistöjä. Saku meinasi innostua eikä malttanut aina kuunnella pidätteitäni kuten halusin. Saatiin tehtävä kuitenkin yllättävän tunnistettavasti tehtyä. Molempiin suuntiin viimeinen kerta oli paras.

Loppuravissa sai antaa vähän pidempää ohjaa ja vihdoin Saku kuunteli pidätteeni mallikkaasti. Herkästi teki mieli lähteä kiihtymään mutta nyt jarrut toimivat kevyesti. Yllättävää että laukkojen jälkeen.

Open loppupalaute oli kivan positiivinen. Kehui hyvistä laukoista (varsinkin vaikeammasta vasemmasta) ja siitä että olen selvästi saanut Sakun luottamaan minuun. Muutenkin kaikilla meni tunti oikein kivasti.

Tunnin lopuksi taas näitä hevoselämän peruskysymyksiä:
-Miten minusta tulee parempi?
-Jatka samaa rataa.
-Miten minusta tulee nopeammin parempi?
-Ratsasta enemmän ja parempia hevosia. Älä ainakaan vähennä.

Voi lompakkoparkaani!

Ongelmia:
ensimmäisissä laukkapätkissä satula keikkui
välillä Saku vyöryi käsistäni läpi (innokas)
yritti pari kertaa katsomon kohdalla uran karttelua
käsiäni pitäisi saada rennommiksi

Parannusta:
ei ollut kovin pahasti vasemmassa ohjassa kiinni
oli ainakin reipas
sangen täsmälliset siirtymät läpi tunnin
kolmikaarinen vaihdoilla käynnin kautta oli tunnistettava ja parani toistoilla
loppuverkassa pidätteet menivät hyvin läpi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora