Nollaratoja ja ruusukkeita Äimiskän kisoissa

Sunnuntaina oli taas hyvän palvelun kisapäivä. Hemppa tuotiin ja vietiin tallin puolesta. Itselleni jäi hommaksi ensin vain radan opettelu. Näppärä kun edellisessä luokassa oli sarjan b-osaa vaille sama rata! Olin tallilla 70-luokan alkaessa ja oma lähtövuoroni kasikympissä oli 24. Ehdin katsella muutaman suorituksen (ja kerätä vähän kakkoja verkasta).

Ihan looginen rata. Paljon linjoja. Ei hirveästi täytteitä esteissä.

Ratapiirros. Molemmissa luokissani oli sama rata.

Sitten Hempan harjaus. Pihalla. Helpottui kovasti kun sain apukädet pitämään hummasta kiinni. Hännässä oli kakkaa mutta muuten hepo oli suht puhdas. Harjassa näkyi pidemmäksi jäänyt töyhtö. Onneksi se saatiin saksittua myöhemmin pois. Minut hoputettiin hakemaan kypärä autosta radan kävelyä varten. Sillä aikaa Hemppa oli putsattu loppuun ja varustettu. Lopulta sitä talutettiinkin vielä rataan tutustumisen ajan. Kiitos!

Tuisku piti meille ohjatun radan kävelyn. Oikein mainiota. Siinä vaiheessa vielä paistoi aurinko isosta oviaukosta kolmoseen ja seiskaan. (Myöhemmin meni pilveen ja rupesi tihuttamaan. Ei haitannut yhtään!) Eipä siellä mitään kovin ihmeellisiä ollut. Linjoilla piti huolehtia että kertoo tarpeeksi ajoissa mille esteelle ollaan menossa. Valmistautuessa ratsasta oviaukon ohi. Hempalle meinasin käydä näyttämässä kaikki erikoisemmat esteet. Tiukat kaarteet ja tilanteen mukaan oikoreitti vikalle linjalle nelosen sisältä tai ei. Omistaja kommentoi että Hemppa menee linjat sujuen kuudella.

Sitten menin itse taluttamaan Hemppaa pihalle. Useampi kierros kenttää ympäri. Selässä olisin jäätynyt. Mutta nyt tajusin sentään hyvissä ajoin ruveta kampeutumaan ratsaille. Siinä kun aina yllättäen menee useamman ratsukon verran aikaa. Nyt olin aika passelisti selässä. Ehdin vielä hetken pyöriä kentällä ratsain kunnes pääsin maneesiin.

Siinä missä takki oli kentällä loistokapistus niin maneesissa rupesin nopeasti tikahtumaan. Poolo + turvaliivi oli verkkaan ja radalle oikein hyvä määrä vaatetta. Onneksi tänäänkin oli ohjatut verkat ja Tuisku hoiti molemmat verkkamme. Muuten olisin saattanut jäädä haahuilemaan liikaa. Hemppa oli alkuun pomppuisa ja joku pukkiloikka verkan alkuun tulikin. Haitaria ravissa ja laukassa. Koko verkka mentiin oikeassa kierroksessa eli vasen jäi nyt työstämättä. Vaikka porukkaa oli kerralla 8 niin tänään mahtui aika kivasti.

Hemppa tuntui vyöryvältä. Meni kyllä jalasta eteen mutta pidätteisiin vastasi huonosti. Ja kun tultiin ensimmäinen verkkahyppy ristikolle niin tajusin ettei liiku jalastakaan tarpeeksi eteen. Lisää herättelyä. Ristikko pari kertaa, pysty ehkä neljästi ja okseri pari kertaa. Osa vähän huonompia hyppyjä, suurin osa ok. Lähes jokaisen jälkeen väärä laukka. Lopuksi tosiaan viimeinen hyppy vielä ennen valmistautumaan lähtöä. Eikä todellakaan mitään pitkin ohjin kävelyä missään vaiheessa. Kuskille oli aika rankkaa.

Radalle pääsi onneksi edellisen suorittaessa. Kävin näyttämässä suunnitelman mukaan kaikki erikoisemmat esteet. Ensin Hemppa ei olisi halunnut kävellä oviaukon ohi mutta lopulta päästiin siitä. Ehkä osin suorittavan imussa kun meni kaarteen seiskalta eteenpäin.

Lähtömerkki tuli nopeasti. Tervehdin perään ja nostin laukan. Arvelin että tilanne ei ole vielä hyvä, joten hurautin radan ympäri laukalla. Ei oltu ehditty ohittaa oviaukkoa ja yleisöäkään vielä vasemmassa kierroksessa. Päätyyn vielä voltti (kulmikasta) ja menoksi. En ole ihan varma ylittyikö valmistautumisaikamme.

Ykkönen vähän töpösti yli ja väärä laukka. Uralla näppärä korjaus. Kaarteessa ei mennyt jalasta eteen, saatoin naputella raipalla. Edellisellä kerralla kun tässä vaiheessa tuli kielto. Linjalle tuli 7 laukkaa ja siitä tiesin ettei oikein edetä. Muiden linjojen laukkoja en muistanut laskea. Yleisöä ei ohi mennessä katsonut. Neloselta vitoselle oltiin väärässä laukassa. Hyvin sujui kaarre silti. Eikä katsonut esteitä vaikka sitäkin vähän kammosin. Kutonen ja seiska ok. Tiukka kaarre. Kasille taisi tulla vähän lähelle. Ysille lähti kaukaa enkä ollut ihan mukana. Sen verran järki kuitenkin pelasi että hypyn jälkeen sain käännettyä tötterön sisäpuolelta kympille. Ja meni yli vaikka oli vähän pasmat levällään. Tässä välissä totesin että jätän oikoreitin käyttämättä ja kiersin kasin ulkopuolelta. 11 ok ja kaareva tie sarjalle. Sekin puhtaasti. Maalilinja näyttikin olevan aika kaukana ja Hemppa lähti valumaan oikeaa pohjetta vasten. Ei kaunista mutta puhtaasti maalissa.

80-rata:

Oltiin tokavikat suorittajat, joten pitkään ei tarvinnut jännittää tuloksia. Tällä menolla sijoituttiin 21 kisaajan joukosta viidensiksi. Taas olin huolissani palkintojenjaosta. Nyt pyysin että sekin tallennetaan. Osasin jo ennakoida ja olin nostamassa laukkaa ennen kuin etujoukko lähti. Tuli väärä ja korjaantui vasta myöhemmin. Tässä oli pukittelematta mutta kun tultiin oviaukon kohdalle niin siinä hermostui jotain ja pukitti. Ei onneksi enempiä.

Kuvakaappaus kunniakierrokselta videolta.

Ysikympissä olin neljästoista lähtijä, joten loimi niskaan ja pihalle kävelemään. Taas meni yllättävän pitkään. Tihutti sen verran että housut olivat reisistä läpimärät. Yllättävän vähän silti vilutti. Hemppa oli hikimärkä.

Verkkaan ei meinannut päästä sisään kun jo suorittaneet eivät malttaneet tulla ulos. Lopulta pujahdettiin sisään. Kuski oli vielä enemmän uuvuksissa kuin viimeksi eikä meinannut jaksaa oikein mitään. Takki pois ja ravisäätelyä. Hemppa tuntui yhä vaan vyöryvältä. Laukassa samoin temponmuutoksia. Kuski hädätteli jo paljon etukäteen että ollaanko myöhässä ja pitäisikö olla jo valmistautumassa.

Verkkahyppyjä otettiin ristikolle 1 vai 2. Pystylle ehkä 3 ja okserille yksi. Eivät olleet ehkä ihan kisakorkeudessa mutta viis siitä. Välillä verkan okseri näytti jättimäiseltä. Sillä korkeudella ei ainakaan sitä tultu. Ja taas viimeinen pystyhyppy tultiin juuri ennen kuin lähdettiin radalle valmistautumaan. Ohje oli nyt radalla kiertää kasin sisäpuolelta.

Vaikka esteet olivat aika samoin kuin edellisellä radalla niin kävin silti näyttämässä Hempalle kaikki puomeista poikkeavat. Ei sitä edelleenkään kiinnostanut. Edellinen ratsukko taisi jäädä ykkösvaiheeseen, joten tuli vähän kiire, eikä oltu haistelussa valmiita kun lähtömerkki tuli. Ravissa vielä viimeisten luo ja tutkiminen. Sitten laukka päälle ja onneksi lähti nyt hyvin liikkeelle. Vielä varmuuden vuoksi ympyrä päätyyn ja menoksi.

Nyt rata oli sujuvampi eikä vääriä laukkoja ollut enää juurikaan. Ensimmäinen väli meni kuudella ja muita en laskenut. Videolta huomaa että nyt tultiin linja paljon paremmin suoraan muttei vieläkään keskeltä vaan vasemmasta reunasta. Osa hypyistä oli oikein hyviä ja oltiin yhdessä menossa. Ennen kutosta taisi vähän kompuroida mutta ei onneksi haitannut. Kasille lähti vähän kaukaa ja taas olin hetken vähän epätasapainossa. Samalla myös muisti nollautui ja parin askeleen ajan en ollut varma minne ollaan menossa. Hauskasti Hemppa kyllä tiesi. Vei varmasti ysille ja samoin tuntui että oli jo automaattisesti tekemässä sen jälkeen tiukkaa kaarretta kympille. Se menikin näppärästi. Sitten piti ottaa ohjat omiin käsiin kun tehtiinkin oikoreitti. Vähän pohdin että kuinka tiukan kaarteen uskallan ottaa päätyyn. Tiukaksi jäi mutta ehdin suoristaa. Kannustin Hemppaa hyppyyn ja tänään lähti mielellään. Sarjallekin paikka jäi vähän kauas mutta näppärästi yli. Taas vikan jälkeen tuntui aika vyöryvältä ja etupainoiselta mutta yhä nollilla maalissa!

90-rata. Anne videoi molemmat ratamme.

Koutsi totesi että tällä radalla ollaan varmasti sijoituksissa kiinni. Muutenkin olin sekä uupunut että hyvin muikea hyvän radan jäljiltä. Tähän väliin iski paparazzi. Hangonkeksinaama piti kuulemma saada talteen.

Heti 90-radan jälkeen.
Hemppa näyttää kaikkensa antaneelta.
©Ilpo

Oltiin tässäkin luokassa tokavika suorittaja, joten pitkään ei tarvinnut odotella. Ohje oli hölkkäillä vähän. Ensin kävelin pienen hetken että hengitys vähän tasaantui. Eikä kyllä ravattukaan hirmuisesti kun otti yhä kunnon päälle. Sitten tulikin jo kutsu palkintojenjakoon. Tällä kertaa toisena. Eli ruusukkeen väri kirkastui. Ajastakin lähti kolmisen sekuntia.

Taas jännitin palkintojenjakoa ja kunniakierrosta. Ruusuketta vastaanottaessa Hemppa on onneksi aina ihanan rauhallinen. Ennakoin laukkaan lähdön ja vältyin extrapompuilta. Hyvä Hemppa! Lopuksi vielä posekuva maneesissa.

Ruusukkeet tänään Ruotsin väreissä.
©Riikka

Sitten tavarat mukaan ja autolle. Vähän lisää poseilua siellä, purku ja pakkaus. Kuski kotiin. Olipa taas mainio päivä!

Vielä pihaposet.
©Neea