Tiistaina tallille taisi käydä käpy ja unohtivat perua tuntini. Nyt tällekään tunnille ei ollut nimittäin muita tulijoita kuin minä. Olivat kuitenkin reiluja ja sain puolen tunnin yksityistunnin (samaan hintaan). Mainiota! Ratsuksi taas Saku.
Sakua ei haitannut jäädä talliin tai maneesiin ilman kavereita. Pitkin ohjin ensin vähän kartteli toimistopäätyä mutta lopulta vain katsomon kulmaa. Hommiin jäätiin hevospäätyyn pääty-ympyrälle.
Aktiivinen muttei kiireinen käynti, taivuta sisään. Vahdi ulkolavat. Käytä ensin (istuntaa ja) jalkoja, sitten vasta ohjia. Pitää olla paremmin ajan tasalla. Rennommaksi. Käynnissä molempiin suuntiin, sitten kevyessä ravissa ympyrällä. Vaikeinta oli ravi vasempaan kierrokseen. Saku nojasi taas vasempaan ohjaan. Vasemmasta pohkeesta lähti välillä kiireisemmäksi eikä sivulle. Piti myös ratsastaa oikealla pohkeella painetta oikeaan ohjaan. Ja yhä unohdin taivuttamisen aina hetkittäin. Ei saa suoristua kun tekee pidätteen ulkoa. Ja kun kehuu niin ei heitetä kaikkea ohjaa pois, eikä varsinkaan äkkiliikkeillä. Tehtiin siirtymiä ravista käyntiin ja takaisin raviin. Pidä asetus/taivutus läpi siirtymän. Eikä kaikkea kannata parantaa kerralla. Kun lähtee heti ensimmäisestä askeleesta keventämään niin kevennys menee automaattisesti oikein (tämä vaatii vielä käytännön testit että uskon).
Rupesin tekemään itsekseni ajatusta salmiakin kulmista. Käännä ja taivuta, suorista ulkoavuilla, käännä ja sisäpohje. Ongelmaksi tuli taas että taivutus katosi ulkoapujen käytöstä. Piti siis tehdä suoristus ilman suoristusta. Raipan pidin oikeassa kädessä koska tuntui siellä olevan vähiten tiellä. Kun homma rupesi toimimaan niin vielä vähän lisää ravia. Ja takaosaa piti ajatella enemmän ulos.
Alkutunnin olin jännittyneempi enkä saanut tunnusteltua kaikkea niin hyvin kuin olisin halunnut. Takasten meno jäi vähän hämärän peittoon.
En muista jäätiinkö harjoitusraviin jo tässä. Jossain vaiheessa otettiin kuitenkin laukat. Ne samoin ympyrällä. Siirtymät eivät kuulemma ole kuskille lepäilyn hetkiä vaan niissä pitää olla skarppina. Ratsastetaan laukan viimeinenkin askel ja heti ravissa töihin. Oikea laukka oli ihan näppärä eikä vasenkaan pahimmasta päästä. Ope kehui mutta tuntui silti että muoto oli aika avoin. Peileistä ei pahemmin ehtinyt vilkuilla.
Sitten olikin jo aika keventää pois. Nyt tuli jo vähän turhankin hyvin pidätteestä takaisin. Rupesi olemaan helppoa ja mukavaa. Saku rentona ja huomattavasti paremmin kahden ohjan tuntumalla.
Puoli tuntia meni todella äkkiä vaikka olinkin kolme varttia selässä. Odotin pahempaa höykytystä mutta tämä oli oikein hyvä näin.
Ongelmia:
unohdin taivutuksen jatkuvasti
olin välillä liian hidas
jalkani lepäilivät liikaa
teki taas kovasti mieli etukenottaa
Saku oli alkuun vasemmassa ohjassa kiinni
kehuin heittämällä kaikki ohjat liiaksi pois
Parannusta:
Saku suoristui ja tuli paremmin kahden ohjan tuntumalle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora