Paremmin hereillä itsenäisellä

Sekä Assilla että itselläni oli rankahko viikko takana, joten torstaina päätin mennä itsenäisesti. Pakkanen kiristyi taas miinus kympin nurkille. Aikatauluni oli melko sama kuin torstaisin yleensäkin.

Ylimääräistä mutkaa matkaan aiheutti Assin kolhaisema silmäkulma. Pintanahkaa puuttui isompi läntti mutta silmä oli kunnossa. Konsultoin muita tallilaisia ja ohje oli putsata. Näin tein.

Maneesissa oli yllättävän hiljaista. Suurin osa ajasta oltiin keskenämme. Välillä oli toinenkin hevonen ja lopuksi kaksi muuta.

Tänään ei mennyt 25 min että Assi heräsi. Käynnissä oli alkuun hidas, samoin ravissa. Mutta melko pian virkistyi niin että pystyi tekemään muutakin kuin vain hoputtamaan. Keskityin kantamaan käteni ja olemaan jalalla hiljaa kun liikkuu. Jo tässä tein ympyröitä ja kolmikaarisia ajatuksella. Vähän taas kartteli naulakkokulmaa vasemmassa kierroksessa mutta nyt käänsin aiemmin radan poikki. Oikeasta vasempaan suunnanvaihdoissa yritti kaatua lapa edellä ja kaula suorana vasemmalle. Laukoissa samoin suoraa uraa ja poikkeuksellisen paljon ympyröitä verkkalaukaksi. Sitten pyöräytin lävistäjän kautta vastalaukkaan ja siinä soikiota. Ihanan tasaista ja ryhdikästä laukkaa jo tässä vaiheessa. Liikkuikin itse eteen. Molemmat suunnat.

Välikäyntien jälkeen suunnittelin ohjelmaksi temponmuutokset askellajien sisällä. Melko pian rupesin kyseenalaistamaan suunnitelmani järkevyyttä. Käynti sujui hyvin kun ratsastin eteen. Mutta kokoamalla katosi osa aktiivisuudestakin. Samalla Assi yritti lähteä kiemurtelemaan. Sai siinä kyllä ratsastettua kivasti apujen väliin jos ei muuta. Eteenratsastuksissa ajattelin kädellä eteen ja yritin olla silti heittämättä ohjia pois. Kovin pitkään en kiusannut meitä käynnillä vaan otin raviin. Yhä vähän katkoin kenttää ovipäädystä lyhemmäksi. Jossain vaiheessa Assi lakkasi kuuntelemasta pohkeita kunnolla, joten tein muutamat herättelysiirtymät. Niihin kuului myös peruutus, aika kamalaa.

Ravissa pyrin siihen että vaihtelen paikkoja, joissa mennään eteen ja otetaan kiinni. Toimi sangen kivasti. Kepeä ja suht tasainenkin. Laukassa pyöristin kulmat ja mentiin soikiota. Siinäkin ajattelin tuntuman ja käden seuraavan mukana eteen. Selvät erot ja ryhdikäs ratsu. Välillä piti muistuttaa isommilla pohkeilla ja raipalla eteen. Siirtymät ok. Ihana miten nykyään meidän melko peruslaukkamme on niitä herkkupätkiä, joita aiemmin tuli vain säästeliäästi harvakseltaan.

Tämän tunnin paras ahaa-elämys tuli kun tajusin miten oikean kyljen suoristaminen ja oikean lavan hallinta kevensivät Assia vasemmasta ohjasta. Assi antoi tästä hyvän tunteen. Oikea pohje käyttöön.

Loppuraveihin Assi oikein hypähti ja oli alkuun vähän kiireinen. Ei ihan yhtä lennokas ja tasainen kuin eilen muttei missään tapauksessa huono. Vähän ympyröitä ja muutama lävistäjä. Vähän pidemmälläkin ohjalla kantoi etuosansa hyvin ja pysyi kevyellä tuntumalla. Hyvän mielen ratsastushan tästä tuli.

Viimeksi lupailin että seuraavalla kerralla kävellään niin pitkään kuin Assi haluaa. Istuin siis taas vain selässä enkä tehnyt mitään. Jalat irti. Toisella kädellä ohjien päästä, toisella satulasta kiinni. Assi käveli 25 minuuttia. Seurana kaksi talutettavaa. Meinasi pysähtyä jo hetkeä aiemminkin mutta teki sen kuin huonosti kouluradalla. Lähes pysähtyi, hiippaili taas, pikapysähtyi ja jatkoi sittenkin käynnissä. En ehtinyt alas selästä, joten annoin kävellä lisää.

Ongelmia:
oli kolhaissut silmäkulmansa
peruutus ei ollut kaunis
kuskin selkä jumitteli illalla vaikken mennyt yhtään harjoitusravia

Parannusta:
heräsi nopeammin liikkumaan
kaikki laukat nousivat jumittelematta
ei tyhjennystä eikä siis jumia