Sunnuntaina ehdin pitkästä aikaa Aaltokankaalle tunnille. Ratsukoita tuli tunnille kivasti vain 5 ja sain edelliskerralla ratsunani olleen Akvan. Tänään ohje oli että laita gramaanit. Tallissa tamma oli edelleen kivan sosiaalinen ja utelias.
Heppa tuttuun tapaan myös juoksutettiin alle ja hetken se jaksoi riemukkaasti laukata molempiin suuntiin ja kun himmailin seis niin päättikin vain vaihtaa suuntaa ja jatkaa ravissa. Malttoi kuitenkin pysähtyä siitä ilman kummempia toimenpiteitä. Kuskille kannukset, ei raippaa.
Muut oli ehtineet kävellä jo hetken, joten mekin otettiin ohjat tuntumalle ja hetki piti käynnissä tunnustella istuinluita. Keskityin itse lähinnä istumaan rauhallisesti. Open ohje oli että tämän kanssa kädet alemmas ja kauemmas toisistaan, pysyvät tasaisemmin. Eipä Akva tänään tunnin aikana kovin monta päänheiluttelua tehnyt, joten tuntuma taisi kelvata.
Jo käynnissä mutta myös ravissa piti malttaa edetä rauhassa. Minä kun unohduin nauttimaan "maisemista" (maneesi -8°C, pihalla -20°C). Kuuntelihan Akva pidätteetkin kunhan ne vaan muisti tehdä. Ravissa sama juttu. Vauhtia oli kyllä tarjolla muttei niin holtitonta paahtamista etteikö olisi jarrutkin toimineet. Kevennä raskaammin, istu syvälle satulaan että heppa joutuu hommiin. Ja niin se rauhoittui.
Tehtävien ajaksi jakauduttiin kolmelle ympyrälle. Me saatiin ihan oma ympyrä ovipäätyyn. Ensin käyntiä, sitten harjoitusravin mukustelua. Piti rentouttaa lantiota ja lonkkia, nyt jousto meni liikaa alaselkään. Oikea jalka halusi tyypillisesti nousta. Näihin sitten yritin keskittyä vaikka tuntui etten ihan saanut ideasta kiinni. Lonkkien liikkeessä oli kuulemma hyviä askelia joukossa. En huomannut eroa. Ja on kuulemma istuttu Akvallakin (5 v) ravia alas jo aiemmin.
Sitten laukassa sama. Siinä sain jotenkin istuttua rennommin eikä jalat nousseet niin pahasti. Verrattuna viimekerran kiihdyttelyihin ja pullahteluihin niin tämä oli oikein mallikasta menoa. Taisikohan kertaalleen pudottaa raville mutta nosti laukan samantien pyynnöstä takaisin. Ei kovin suuria puolieroja. Toki yhä oli kuskin istuinluut hukassa. Yritin istua leveästi reisilläni ja syvään tässäkin.
Loppuraveissa heppa oli yhä oikein mukava. Ei kovin pitkään ravattu. Muut loikkasi selästä alas taluttamaan mutta minä laiskottelin selässä kun ei ollut kylmäkään. Sekä hepan ainoa tunti tänään.
Kivan perusasioiden ääressä eikä ollut yhtään tylsää!
Ongelmia:
en tuntenut lonkkieni liikkeitä niin hyvin kuin olisi pitänyt
välillä unohdin jarrutella menoa ja nautin vauhdista
parit päänheiluttelut
Parannusta:
ihanan tasainen ja tolkku, herkkä ja kuuliainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora