Koska torstaina oli tilaa kuudelta ja olo itselläni virkku niin tuppauduin siihenkin mukaan. Viidenneksi. Tämä aiheutti sen että ratsastin kaikki illalla tarjolla olevat tunnit. Sain toivoa ratsua itse. Kakkosvaihtoehto olisi ollut Ressu mutta päädyin Pikuun, koska sitä ei minulle ole jaettu ikuisuuteen (viimeksi elokuussa, sitä ennen helmikuussa). Pakkanen selvästi kiristyi ja sen tunsi naamassa.
Piku oli pikkuisen hyörivällä tuulella selkäännousussa. Hyvä vaan että oli virtaa. Ei ollut mikään löysäilypäivä vaan eteni omasta halustaan hyvin. Käynti yllätti ja jäykkisruuna pyöristyi lähes sillä kun otin ohjat tuntumalle. Läpi tunnin oli käynnissä sangen hyvä. Ravissa meni tovi että sain taivuteltua pyöreämmälle niskalle mutta niin vaan parani meno ravissakin melko itsestään. Välillä otin vähän omin lupineni muutaman kulman yli käyntiä. Luulin jo että tulee huutia luvattomasta käynnistä mutta ope sanoi vaan että kun Piku näyttää noin hyvältä niin eihän siitä voi moittia.
Läpi tunnin tultiin ns. tehtävärataa. Ehkä pidemmän päälle vähän yksitoikkoista mutta kun hepan taivuttelussa oli sopivasti haastetta ja kierroksen aikana paljon tekemistä niin ei käynyt tylsäksi. Ravia pääosin, päädyssä kavaletin yli, toiselle pitkälle sivulle pysähdys, toisella maapuomin yli. Muualle sai volttailla. Myöhemmin tultiin puomisivu laukassa. Sen jälkeen taidettiin laukata pidempikin pätkä.
Laukka oli meidän haastavin askellaji. Piku oli edelleen ihanasti menossa mutta askeleen sovitus puomille, puomin ylitys keskeltä, siisti nosto ja laukassa pysyminen vaikka askel ei sopinutkaan aiheuttivat alkuun haasteita. Nostot parani kun hepo kuumui. Piti jo pidellä että ei vielä.
Kavaletille ei päästy kovin monesti kun siellä oli ruuhkaa. Alun kolisteluista päästiin puolipidätteillä eroon ja myöhemmin Piku nosteli jalkansa oikein siististi. Pysähdyksissä yritti vähän hiipiä mutta kuten Sakun kanssa niin pyysin seis ja päästin kaiken ohjan pois palkkioksi. Keskityin siihen etten jää varmistelemaan. Vaatihan se hirmuisen määrän toistoja mutta lopulta parani.
Sangen kiva tunti Pikun kanssa. Meno oli ihanan reipasta ja helppoa ja ruuna kuuliaisella tuulella. Yksi siisteimmistä koulutunneistamme ikinä.
Ongelmia:
laukka oli tasapainottominta
alkuun puomilla tuli stipluja
pysähdyksissä yritti hiipiä
Parannusta:
kiva energia eteen
käynti ja ravi sangen kivasti
rupesi nostamaan takasiaan kavaletilla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora