Ratsuksi sain 2004 syntyneen virolaisen ruunan. Korkeutta jotain 170 cm hujakoilla (myöhemmin mitattiin 168 cm). Defe. Hoitaessa oli oikein kiltisti. Kuskilla uudella tallilla oli vähän hakemista tavaroiden kanssa vaikka kaikki oli aiemmin jo näytetty. Onneksi oli omistajan tekemä lunttilappu mukana.
Pihaposet. ©Tarja |
Alkuun kävelin pitkin ohjin kun edellinen ratsukko lopetteli. Sitten ohje oli verkkailla itsenäisesti. Taivutella käynnissä ja säpäkkää kevyttä ravia. Ruuna pyöristyi tuntumalle jo sillä että otin ohjat käteen. Vau. Ravissa ratsu oli kivan energinen ja rupesin pelkäämään koska se menee huonoksi. Välillä piti vähän pyytää terästystä mutta oli oikein kuuliainen. Hyvin poikkeuksellisesti en oikein keksinyt mitä tehdä ja kun opea ei kuulunut niin otin välissä takaisin käyntiin ja pyörittelin siinä ja olin päätynyt jo takaisin raviin kun ope saapui. Sain jatkaa ravissa.
Tänään suoristeltiin kuskia. Käynnissä ja ravissa tultiin ensin pitkiä sivuja, päätyihin voltit/ympyrät. Vasemmassa kierroksessa piti ajatella pohkeenväistöä, kurkata sisätakajalkaa ja läpi tunnin keskittyä lopettamaan oikealla kädellä tuuletus ja viedä oikeaa kättä kohti säkää. Kehuja tuli että osaan korjata hyvin. Heppa väisti jo pelkästä istunnastani. Tai sitten ajattelin väistöä niin kovaa.
Oikeassa kierroksessa piti ajatella avoa. Sama sisälle kurkkaus tässäkin kierroksessa. Molempiin suuntiin piti muistaa myös asettaa. Vasempaan asettui minulla nahkeammin. Harjoitusravi oli vähän hytkyvää mutta istuihan siellä. Toppaliivi piti heivata ja fleecessä tarkeni hyvin. Käynnistä raviin siirryttäessä piti ajatella ratsun nenää samantien sisään.
Välikäynneissä heppa kulki omaan tapaansa kuono pitkällä eikä kovin reippaasti.
Sitten otettiin hommaan mukaan myös laukka. Ensin vasen. Nosti pyynnöstä muttei kovin energisesti. Vähän koputtelemalla laukkaan tuli hyvää energiaa ja liikettä. Ihanan vaivatonta. Sama sisälle asetus laukassakin. Oikea laukka tuntui vielä helpommalta. Ympyrän jälkeen tehtiin ensin neliötä ja myöhemmin uraa pitkin. Taivuta kulmaan, suorista sivulle, taivuta kulmaan, suorista sivulle. Nyt kuulemma istuinkin paremmin keskellä. Laukasta alas piti ottaa raville mutta tuli ajatushärö ja lössähdin käyntiin asti. Siinä ratsu on kuulemma hyvä.
Lopuksi ravissa vielä muutama kolmikaarinen yhä oman suoristuksen ajatuksilla eli avoa ja väistöä ajatellen.
Kevensin vielä hetken open silmien alla vähän pidemmällä ohjalla ja palaute oli oikein positiivista. Nyt taas huomiseen asti kuvittelen osaavani jotain. Sitten ravailtiin vielä tovi keskenämme, hyvin ratsu pysyi muodossa vaikka sen antoi venyttää. Välillä piti muistutella ettei hyydytä. Kunnon loppukäynnit viltin kanssa, siinä sitten hyydyttiin enkä jaksanut enää kovistella niin paljon kuin ehkä olisi ollut tarpeen. Liikuttiin kuitenkin.
Maneesissa oli välillä useampiakin ratsukoita, ehkä jopa 7? Mutta kivasti sai pitää toisen pään omaa työskentelyä varten. Lähtiessä jäi 2 ja kun mentiin niin taisi olla vain 1 vai 2.
Oikein hyödyllinen tunti eikä hinta kaikkineen (heppavuokra, opetus eikä firman alennusta) eli 55 euroa tuntunut tästä edes kovin pahalta. Ope (vai valkkuko se nyt on) puhui että Defe voisi toimia mulle hyvänä opetusmestarina, sen kanssa voi mennä kaikki avot ja sulut mutta laukkoja ei vielä vaihda ihan 100-varmasti. Kuten en muuten minäkään. Vähän jäi nyt jännittämään että jos heppa on 2 päivää laitettu kunnon työskentelymoodiin tätä ennen niin millainen se sitten on laiskempana päivänä. Ope vakuutteli että huoleni on turha, pärjään sen kanssa kuulemma hyvin.
Ongelmia:
kuskin oikea käsi tuulettaa kainaloa ja nyrkki karkaa sivulle
vapaassa käynnissä raahustettiin
Paven kanssa hajonnut oikean käden nimetön aukesi eli jotain olosuhteissa on mennyt pieleen
Parannusta:
oikein tasainen ja kuuliainen ratsu
kuski taisi vähän suoristua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora