Itsenäisyyspäivänä norjalainen kaveri

Itsenäisyyspäivänä oli hyvää aikaa käydä ratsastamassa päivällä. Aurinko paistoi ja pakkasta oli kymmenkunta. Tänä talvena näemmä joka toinen päivä on plussaa ja joka toinen kunnolla kylmä. Hankalaa!

Tönötystä auringonpaisteessa. 

Pikulla oli muita hommia, Sokeria ei huvittanut ottaa itsenäiselle, Jussille oli muita hommia niin seuraava vaihtoehto oli Wanesa. Päätin jättää satulan pois. Puuttui myös toinen etukenkä. Kenttä oli kova mutta tasainen eikä onneksi liukas.

Alunperin suunnitelma oli hioa laukkaa pienissä pätkissä. Volttailuun kenttä ei kuitenkaan ollut kovin hyvä, varsinkaan laukassa. Tästä suunnitelmasta piti luopua. Keskikentän koppuraisuuden takia heitin kääntöharjoituksetkin myöhemmäksi. Lähdettiin siis vaan työstämään käyntiä rennosti tuntumalle ja kaipasin hyvää vastetta apuihin. Wanesa ei tänään ollut erityisen reipas omasta takaa ja patisteluni taisivat jäädä melko hyvään. Temponmuutokset askellajin sisällä, etenkin rentona pysyen, olivat siis jotain mikroskoopilla tarkkailtavaa. Huomasin itsekin että olen tässä kierroksen verran hidastanut eikä mitään tunnu tapahtuvan. Kyllähän siitä jarrut löytyi mutta poni tuntui itse tietävän paremmin.

Kun maltoin tehdä toistoja niin pysähdyksiin poni myötäsi. Tosin ajatteli välillä niissä taakse. Aika pitkään hinkutin käyntiä ennen kuin otin ravin mukaan. Siirtymiä ja temponmuutoksia siinäkin. Ei suurempia ihmeellisyyksiä siinäkään. Salakavalasti oli oikealle ohjalle sitkeä ja sai minut roikkumaan siinä vaikka kuinka yritin vastustaa kiusausta. Kuten Kropek niin Wanekin tuntui oikeassa kierroksessa valuvan laidoille. Ehkä istunnassani on taas jotain kierossa?

Lopulta otettiin laukkapätkiäkin. Nousi vähän hitaasti enkä kovin uskaltanut usvatella. Mentiin lyhyehköjä pätkiä. Eikä ne siirtymät siitä mihinkään muuttuneet. Pidemmillä pätkillä laukassa oli vaikea istuakin. Huomasin että polvet nousee kippuralle. Vaikka käynti tai ravi olisi ollut ennen laukannostoa kuinka hyvä niin silti laukassa muoto katosi. Sama oli pysähdysten kanssa enkä saanut ratsastettua takajalkoja niihin.

Loppuun tein vielä joitain väistöjä käynnissä. Pientä pullahtelua mutta ihan tunnistettavaa. Tunti meni nopeasti enkä tehnyt erityisempiä loppuraveja. Sangen käyntipainotteista oli koko homma eikä poni hionnut rahtuakaan. Loppukäynneille sain houkuteltua Tytsyn omistajineen ja käytiin mutka laavulla. Lähtiessä testasin Wanen länkkäominaisuuksia. 8+ portin avauksesta. Ei jännittänyt narua ja ohjaus toimi melko hyvin myös narut kädessä. Ihan en saanut asemoitua kohdilleen ja piti sitten nakata kapulat maahan. Maasto-osuus sujui ongelmitta. Hyvin rauhallisesti.

Ongelmia:
en päässyt työstämään laukkaa
valuttiin vähän vasemmalle
ei edennyt yhtä innokkaasti kuin välillä
temponmuutokset askellajin sisällä oli aika onnettomia
oli enemmän oikeassa ohjassa ja näemmä minä myös
kenttää siivotessa tuli kylmä

Parannusta:
kolmisormihanskat piti näpit lämpiminä alkutunnin
kulki tasaisesti
väisti ok
maastossa tasainen ja rauhallinen

Ai ei sulla ollutkaan mitään ruokaa.