Olin positiivisesti yllättynyt että perjantain toiselle tunnille sain Iolantan. Kuvittelin että sille piti tulla ostaja ja yhteiset ratsastuksemme olivat jo kasassa. Nyt pelkäsin että ei hissutella vaan meidät laitetaan liian vaikeiden tehtävien eteen.
Sain tamman valmiiksi varustettuna tunnille. Tänään oli kuulemma ollut karsinassa tattina. Pitkin ohjin kävellessäkin oli taas kivan rauhallinen. Oli päivällä juoksutettu liinassa, joten ei ihme että ravissakin tuntui eilistä rauhallisemmalta. Yhä reagoi heilahduksiini kiihdyttämällä. Tänään tammalla oli eri suitset ja aiemman kumipäällysteisen nivelen sijasta suussa viisipala.
Aloitettiin tälläkin tunnilla loivista kiemuroista ja volteista. Nyt osasin näemmä kääntää loivalle kiemuralle tarpeeksi hellästi sillä siinä ei ollutkaan kääntöongelmia. Samoin keskelle tehty voltti sujui aivan yllättävän hyvin. Ympyrällä en odottanutkaan uudenlaisia ongelmia. Eiliset ohjeet oikeassa kierroksessa lavan hallinnasta auttoivat kovasti. Siirtymät alas olisivat voineet olla vähän nopeampia ja tasapainoisempia.
Tällä tunnilla mukaan otettiin taas laukka. Jännäsin toki etukäteen mitä tästä tulee. Ekalla yrityksellä laukka ei noussut vaan pyörittiin kiitoravia ja rauhallisempaa ravia pitkin kenttää kunnes sain tamman tajuamaan että laukasta on kyse. Vähän päänravistelua ja alkuun kiihdyttelyä. Onneksi ei tuntunut pahasti liukkaalta ja pysyttiin pystyssä. Eikä törmättykään keneenkään vaikka hortoiltiin välillä muiden reiteillä.
Seuraava yritys sai laukan aikaan paljon nopeammin ja kuviokin rupesi olemaan hallussa. Toistojen myötä laukka parani huomattavasti. Ei edelleenkään priimaa mutta kun lähtötilanne oli katastrofi. Toiseen suuntaan piti laukasta ottaa käyntiin. Vastoin kaikkia odotuksia niin päästiin jopa suht asiallisesti käyntiin ehkä viiden raviaskeleen kautta. Laukassa tamma kaipasi tasaisen ja vakaan tuntuman, joka oli raskaampi kuin mitä käynnissä ja ravissa. Ihan joka kerta en nostanut laukkaa, koska sen jälkeinen ravi meinasi olla vähän holtitonta alkuun.
Lopuksi laukattiin vielä yksitellen kierros uraa pitkin osaston perään. Aika kamalaa. Nosto oli taas lämppärityylistä ravista kiihdytystä, laukassa ohjaus meni vain suuntaa-antavaksi ja jarrutuskin meni pitkäksi. Totesin että tämä suoraa uraa laukkaaminen ei vielä ole oikein hallussa.
Oli kiva tunti ja vaikkei meillä tosiaan ihan superisti mennyt niin olin itse tyytyväinen ja yllättävää kyllä opekin tuntui olevan. Jee. Paljon kivempi tällä oli ratsastaa kuin Pönällä. Mikä mussa on vikana kun tykkään tästä? Eikä missään vaiheessa edes pelottanut vaikka mentiin välillä aika lujaakin. Tämä kun ei pöllöile.
Ongelmia:
laukannostot
suoraa uraa laukkaaminen
unohdin välillä hitaasti ja pienesti keventämisen ja tamma kiihtyi
Parannusta:
laukka
siirtymät laukasta käyntiin
käännökset
tamma pysyi taas aika rentona läpi tunnin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora