Tiistaina sain hypätä Lidalla. Tänäänkin tamma oli valmiiksi hommissa ja puuhat aloitettiin satulavärkkäyksellä. Martingaali taas mukaan. Ratsukoita samat 6 kuin eilenkin. Kelinä aurinkoinen +23°C.
Alkuverkassa Lida oli yllättävän tasainen. Hyvästä ravista tuli kehuja ja käsky saada takasia nopeammaksi. Huomasin tämän itsekin. Liekö eilinen ressuilu auttanut ja tänään tuntui että omat jalat toimi paremmin. Laukatkin oli alkuun yllättävän pyöreitä. Pyöreys vähän kärsi kun ope käski meitä paremmin eteen ja töihin ja ratsastamaan nopeita temponvaihteluita. Laukan lomassa loikittiin pystyä ja okseria verkkaesteinä. Aika hyvin tuli, joskin aavistuksen löysänä. Myötälaukat säilyi molempiin kierroksiin.
Ensimmäinen hyppytehtävä oli kahdeksikko vaihdoilla pinkin pystyn yli. Eka hyppy oli löysä eikä vaihtoa tullut mutta sen jälkeen sain Lidan hereille ja loput vaihdot tuli. Nyt oli itselläni jopa hyvä ajatus suoristamisesta ja ulkoavuille saamisesta aina lähestymisissä.
Seuraavaksi tultiin sarjaa. Voltit kulmiin ennen ja jälkeen sarjan. Lida nosteli a-osalla jalkojaan vähän laiskasti ja open neuvosta käytetty raippa auttoi tähän. Muuten ihan ok. Välillä b-osan jälkeen väärässä laukassa. Oikea olisi pitänyt olla ja vietti kummasti yleensä karttelemaansa kulmaa kohti vasemmalle. Pari kertaa pelkkä sarja.
Sitten tultiin viimeviikkoista myötäilevä radanpätkä kahdesti. Ekalla kerralla mukavan pienenä, sitten hyppykorkeudessa. 10 [senttiä] ylös oli ohje mutta korkein taisi olla jo metrissä. Sarja voltteineen, 4 laukan väli siniseltä okserilta vedelle, muurilaatikkolinja ja loppuun vielä talo. Eli vihreät, siniset, punaiset ja punainen. 4 laukan linjalle sai yhä ottaa ihan kunnolla kiinni. Ne selvitettiin puhtaasti. Sarjalla taisi kerran tulla a-osa alas. Punaisen linjan eka putosi joka kerta. Jotenkin energia ei säilynyt takakaarteessa eikä Lida noussut hyppyyn kunnolla. Olisi pitänyt käyttää raippa vielä ponnistaessa mutta se meni jälkiviisauden puolelle. Mökki ok vaikka oli korkea.
Eikä hypyt loppuneet vielä tähänkään. Lopuksi tultiin uusintarata, nyt korkeudet putosivat 70 - 80 sentin nurkille. Valkoinen kohti metsää, trippeli, tiukka oikea sateenkaariokserille (mentiin sinisen okserin sisäpuolelta), okserin jälkeen pitkä tiukka oikea laineelle. Me hypättiin laine vinoon, jottei tarvinnut kiertää sateenkaariokseria. Sekä vielä sininen okseri toiseen suuntaan.
Lida oli vähän väsähtänyt mutta ohjautui hyvin. Laukka olisi voinut olla ponnekkaampaa. Sateenkaariokserille toin vähän huonosti enkä tainnut suoristaa kunnolla. Kaikille tultiin silti asialliseen paikkaan. Vinoon hypätty laine oli vähän hasardi ajatus mutta käytännössä onnistui helposti. Eikä Lida epäröinyt mitään. Ja mikä hienointa, ei pudottanut mitään! Nollauusinta!
Kyselin jo opelta että kai jätetään tähän ennen kuin tulee ongelmia. Joo, se riitti ja aikakin oli täynnä. Loppuverkassa tamma oli löysähkö mutta suht tasainen.
Tunnin jälkeen Lidakin sai letkupesun, vähän hyöri eikä pään/niskan kastelusta suuremmin välittänyt. Sitten hetki haukattiin vihreitä ja tamma pihalle nauttimaan auringosta. Ensi töikseen tietysti paarmoilta suojaava hiekkakerros päälle. Näytti onnelliselta.
Kuvia pitäisi olla jossain jemmassa, lisään jos löydän.
Ongelmia:
hieman ponneton välillä
joitain pudotuksia
ainakin kerran hyppäsin ennen hevosta
Parannusta:
myötälaukat löytyi aika hyvin
osasin ennakoida (esim. raville pudotuksen)
sellainen olo että hallitsin menoa
ei tuijotellut pelottavaa kulmaa eikä mitään muutakaan
liiallisesta kaulan mutkaisuudesta ei tullut sanomista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora