Lidan ensimmäiset vieraskoulukisat

Lida pääsi sunnuntaina myös koulukisareissulle Nurmijärven ratsastuskoululle. Innokkaita kuskeja oli lisäkseni toinenkin eli mentiin kummatkin helppo B:3. Kisaajia luokkaan oli ilmottautunut hurjat 39. Oma starttivuoro oli kolmantenatoista. Lidan ekana kuskina. Onneksi tämä kuitenkin venyi iltapäivän puolelle eikä tarvinnut herätä kuin vasta puoli kympin pintaan. Kelinä puolipilvinen n. +17°C.

Lidan toinen kuski oli puunannut hepan kisakuntoon. Omaksi hommaksi jäi vain kavuta kyytiin. Tällä kertaa koulupenkkiin. Verkassa tamma liikkui ihan ok ja oli kivan tasainen. Maneesissa oli vähän lämmin ja pelkäsin t-paidasta huolimatta hyytyväni. Käskin myös komentaa meihin lisää vauhtia verkassa. Yritin virittää tammaa vielä ennen pihalle lähtöä.

Edeltävän ratsukon suorituksen ajan pyörittiin kentällä kisa-aitojen ulkopuolella ilman raippaa. Siinä Lida alkuun tuijotteli vähän kulmia mutta rauhoittui parin kierroksen jälkeen. Ehkä annoin liikaa siimaa tuijotella. Eteni kuitenkin vielä ihan hyvin.

Kun päästiin radalle niin kävin kävelemässä tuomaripäädyn ohi molemmista kierroksista. Se jännitti tammaa kovin ja mentiin vähän sivuliirrolla ohi. Liekö siihen kadonnut meidän vauhdin terä?

Itse rata tehtiin rikkeittä mutta hieman löysästi. Verkan energia ja tasaisuus katosi. Tiet oli kuitenkin ihan ok. Nelikaarisellakin oli suht rentona. Ensimmäinen laukannosto tuli ehkä kolmannesta pyynnöstä, pudotti raviin ja sitten päästiin takaisin laukkaan. Kaikki tämä tapahtui lähellä kulmaa. Laukassa päästiin jopa suht hyvin äksään asti mutta tuttua ravijuoksemista ei esiintynyt vaan heti piti ratsastaa eteen. Jälkimmäinen laukka nousi noin kahdeksannesta pyynnöstä. Sitten jo vähän hätäännyin ja Lida jännittyi. Keskikäynti ei oikein edennyt. Pidin tuntuman kuten joskus muinoin sanottiin, nyt olisi pitänyt heittää ihan pyykkinaruiksi. Takaisin raviin oli hyvin työlästä päästä, pelkäsin jo että madellaan loppurata käyntiä. Jossain ennen kulmaa ravi kuitenkin tuli. Suht suorana muttei ihan tasan lopputervehdykseen.

Ei mikään priimasuoritus mutta silti vähän harmitti kun prosentit jäi vain 57,273:een. Tasaisuus katosi mutta mielestäni suurin ongelma oli eteenpäinpyrkimyksen puute. Se luultavasti aiheutti sitten tasaisuudenkin puutteen. Huonoin numero oli ekan laukannoston 4,5. Parhaat alun tervehdyksen jälkeinen ravi ja volttikahdeksikko, 6,5.

Tuomarin kommenteissa mainittiin että taipui mukavasti mutta jäi pohkeen taakse läpi ohjelman. Ratsasta eteen, istu syvemmälle satulaan ja hevosen ympäri. Kiva hevonen kunhan saat pysymään hereillä.

Senna videoi ratamme:


Toisella kuskillaan Lida paukutteli uuden ennätystuloksen, vähän päälle 62 %. Vaikka kommentit oli aika samankaltaisia kuin mullakin että pohkeen takana ja jännittynyt. Tasaiselta näytti. Ehkä pitää itse vaihtaa radalle ponikannukset pois ja malliin laiska hevonen. Tiedä sitten minkä verran vaikutti että allani oli tamman ensimmäinen vieraskisakoulustartti. Ehkä pitäisi vain opetella ratsastamaan.

Paluumatkankin Lida oli nätisti, tosin iski mua päällään päähän ensin kärryyn kiinnittäessä ja myöhemmin vielä tallissa. Jääkiekkokypärä tulisi selvästi tarpeeseen.