Tutustumishinnalla Oulunsalossa

 Oulunsalon ratsastuskoululla oli syystarjous uusille asiakkaille:

Vakiopaikkoja vapaana aikuisten c-tason tunneilla!

Vapaana useita vakiopaikkoja aikuisten c-tason tunneilla. Näissä ryhmissä uusille asiakkaille ensimmäinen ratsastuskerta puoleen hintaan (17,50€)! Olet uusi asiakas, mikäli et ole ratsastanut meillä viimeisen vuoden aikana.

Ryhmät:
- Ma klo 21-22
- Ke klo 17-18
- Pe klo 18-19
- La klo 12-13

Tarjous on voimassa toistaiseksi. Kokeilutarjous koskee vain yllä mainittuja ryhmiä.

Pitihän sitä toki tuohon hintaan lähteä kokeilemaan. Odotukset 8 hengen C-tunnista eivät olleet kovin korkealla, mutta ei saa tuomita etukäteen.

Tallimatkaan meni ruuhka-aikana vähän vajaa puoli tuntia. Edellinen kertani Oulunsalossa oli toukokuussa 2019.

Eniten jonottamista oli silti tallilla henkilökunnan puheille eikä suinkaan autoillessa. Ratsukseni sain suomenhevosen nimeltä Silveri. Korttimaksu ei onnistunut (aika kivikautista) eikä setelistä ollut antaa pikkuhiluja takaisin, joten sain vielä 50 senttiä alennusta. Jos olisin tiennyt (tai tajunnut) käteismaksun niin olisin helposti voinut varautua tasarahalla. Tästä kannattaisi näitä kokeilijoita erikseen muistuttaa. En tainnut olla ainoa tutustuja tällä tunnilla.

Sain ohjeet että Silveri saattaa karata karsinasta. Ei ollut rynnimässä ovenraosta ja sidottuna pysyi kauniisti aloillaan. Soma ruunikko. Sangen pieni. Tunnin jälkeen selvisi 150-senttiseksi. Omaan makuuni oikein hyvässä lihavuuskunnossa. Ei pullero eikä laiheliini.

Suojia ei tarvinnut laittaa, varustaessa oli oikein fiksusti. Tallihenkilökunta oli oikein mukavaa. Oli hokitettu jämysti neljällä hokilla per jalka. Ensimmäiset tälle syksylle näkemäni hokit.

Maneesista löytyi lainaraippa ja selkäännousujakkarat. Humma oli niin pieni että astuin satulaan suoraan jakkaralta. Jalustimia piti yllättäen pidentää ties kuinka paljon. Tätä ei usein tapahdu. Peileistä hämmästelin että jalkapohjani olivat hevosen vatsalinjan tasalla. Aika pieneltä Silveri kyllä tuntuikin. Eikä muutkaan hepat olleet juuri sen isompia.

Käveltiin tovi itseksemme pitkin ohjin. Rupesin keräilemään ohjia jo hetkeä ennen kuin tuli käsky ottaa ohjat. Ope ei mitään kovin suuria henkilökohtaisia alkupuheita pitänyt, varmisti vain nimet. Ja olin lopputunnin solmussa koska tunnilla oli toinen samanniminen enkä tiennyt kummalle puhui. Uusi lempinimi olisi ehkä ollut parempi vaihtoehto.

En muista mentiinkö käyntiä ohjat tuntumalla vai ruvettiinko heti keventämään. Hoputin Silveriä reagoimaan jalkaan mutta rupesi kipittämään. Ravi oli kunnon shettismenoa, yritin keventää pienesti ja rauhassa. Open kommentit tuntuivat aika irrallisilta ja korjasi lähinnä kuskia. Itse olisin ensin kaivannut ratsun vähän rennommaksi mutta lähes yläkautta silmiin tuijotteluun en saanut mitään apuja. Yritin ravissa taivutella ja liikutella kuolainta. Tuntui että sain humman vain hermostumaan. Pari rentoa lyhyttä pätkää tuli ja yritin kehua niistä. Tuntui että humma pakeni tuntumaa ja lyhensi vain kaulaansa. Oli muutenkin hankalaa kun olen tottunut metriä pidempiin kauloihin.

Taidettiin tehdä joka sivun keskelle 10 metrin voltti ensin käynnissä, sitten harjoitusravissa. Ei tehnyt mieli istua niin jännittyneen ratsun raviin mutta tottelin kuitenkin. Olin muutenkin tänään hyvin hiljainen oppilas. Onneksi Silverin ravi oli tasainen myös selättömänä.

Tuli eniten seuraavia kommentteja: kanna kädet, älä kaiva kantapäällä ja sisähartiaa taaemmas (molemmissa kierroksissa). Lisäksi piti muistaa lapatuki, pitää hartiat samalla tasolla (sain tarkentavan ohjeen kun katsoin kysyvästi), ei saa jäädä volteilla puristamaan sisäjalalla, jalustimet pitäisi olla suoremmin jalassa ja mitäköhän muuta. Melko pian ns. lannistuin Silverin suhteen ja yritin vain olla mahdollisimman tasaisesti ja eleettömästi kyydissä. Ei auttanut hepan rentouteen ja lähes kaipasin martingaalia koulutunnilla.

Itseäni haittasi eniten ratsun jännittyneisyys. Mutta volteilla myös se, että taittoi vain kaulaa ja lapa karkasi ulos eikä asettunut kunnolla. Sekä käänsi päätä vinoon, jolloin korvat olivat eri tasalla. Asetuksestakin tuli jokusen kerran sanomista. Mutta pullottavasta lavasta, vinosta hevosesta tai kallellaan olevasta päästä ei mitään.

Välillä oli vähän ahdasta muttei mitään kovin pahaa.

Laukassa ohje oli että kaikki laukkaavat kerralla ja päätyihin tehdään ympyrät. Ensimmäisen noston kanssa oli ongelmia ja raippakomennuksista pukitti ihan roimasti. Pudotti laukan jokusen kerran pois ja piti testata useamman kerran että pukittaa näemmä raipasta. Lopulta keksin miten saan laukan päälle ja myös ylläpidettyä ilman pukkeja. Vähän ihmettelin ettei pukittelustakaan tullut mitään kommentteja.

Laukassa oli vaikea istua. Tuntui hitaalta ja nelitahtiselta ja seilasin satulassa. Ope sanoi seilaamisesta mutten oikein osannut korjata. Olisi tehnyt mieli mennä reipasta laukkaa kevyessä istunnassa. Ohjautui kuitenkin. Itse yritin lähinnä skarpata oman istuntani kanssa. Käteni tosiaan karkailivat kovasti liian alas, varsinkin ulkokäsi ympyröillä.

Ainoa muistamani kehu oli että tuli laukassa hyvin suoraan.

Loppuravit olivat lyhyet ja loppukäynnit vielä lyhyemmät. Tunti meni lopulta tosi äkkiä. Olisin kaivannut vähän vapaampaa pyörittelyä. En toki tiedä olisiko se auttanut mihinkään. Kuvittelen että itsenäisesti olisi mennyt paremmin. Nyt jäin kaipaamaan täsmäohjeita Silverille. Olisiko pitänyt antaa pidempää ohjaa? Lyhempää ohjaa ja napakampi tuntuma? Käsi ihan hiljaa vai kuolain liikkeeseen? Tähän verrattuna kovasti samantyyppinen pää pystyssä kipittävä Flippe on kuitenkin ratsastettavissa. Tosin sen kanssa saatiin enemmän täsmäohjeita.

Tunti jäi jotenkin irralliseksi. Menin itsekin vähän robottitilaan ja tunnustelun sijasta yritin vain totella ohjeita.

Silveri ei jatkanut seuraavalle, joten kaartoon ja talliin. Kysyin jälkihoito-ohjeet ja harjaus riitti. Suitsiakaan en sitten puunannut kuolainten pesua ja niputtamista enempää. Silverille tuli vähän hiki. Kuskillekin sen verran kuuma että toppaliivi piti riisua alkutunnista vaikka oli vain +4°C. Pitkähihainen ja fleece oli ratsailla sopivasti.

Kävin vähän kurkkimassa seuraavaa tuntia eikä estetunninkaan meno sykähdyttänyt. Nämäkin ratsut olivat suurimmaksi osaksi aika pieniä eivätkä olleet oikein omaan makuuni kivan näköisiä. Ötököitä en maneesissa huomannut.

Vähän karua todeta mutta mielestäni tämä tunti oli suunnilleen tuon 17 euron arvoinen. Ei jatkoon.

Ongelmia:
reilut urat maneesissa
ratsu oli todella jännittynyt
ei tullut mitään ohjeita miten saada Silveriä rennommaksi
ohjeet olivat aika irrallisia
oli superällöttävää kun ope räki ja syljeskeli (kuulemma ötököitä) (varsinkin näinä korona-aikoina)
en aina tiennyt kenelle puhuu
laukassa Silveri pukitteli alkuun raipasta

Parannusta:
ystävällinen tallihenkilökunta
soma hevonen
saatiin tehtävät tehtyä
sain kai korjattua tekemistäni ohjeiden mukaan