Torstaina meinasin unohtaa tallireissun ja havahduin siinä vaiheessa kun piti olla jo menossa. Ehdin kuitenkin sukkelasti liikkeelle. Listan luona yllätyin: Wanni. Pitkästä aikaa uusi ratsu. Tämäkin kuulemma ulkokarsinassa asuva. Löysin sen tarhasta. Mokoma meinasi yrittää karkuun.
Ruunikko suht iso tamma. Netissä lukee 165 cm mutta olisin arvellut noin 170-senttiseksi. Rungoltaan medium plus.
Ohje oli hoitaa kiinni sidottuna. Näin tein eikä ollut ongelmia. Kalisutti kaltereita muttei ollut uhkaava. Etusuojat, koulusatula puomitunnille (estesatulaa ei ole ja Eemeli kaipasi omaa estesatulaansa itse), suitset. Kannukset kielletty. Suositeltiin pitkää raippaa mutta otin oman esteraippani.
Selkäännousun seisoi nätisti. Jalustimia piti lyhentää ties kuinka paljon. Oikeasta loppuivat reiät kesken ja laitoin vasemman samaan mittaan. Ehkä hitusen pitkät puomeille mutten jaksanut laittaa kierteitä.
 |
| ©Hanna Moisanen |
Alkuverkassa hepat herätettiin jo kunnolla liikkeelle. Wanni oli aika suoraviivainen mutta tuntui salasähäkältä. Aloitin aika varovasti. Ei kuitenkaan tehnyt mitään ja loppua kohti uskalsin jo ratsastaa kunnolla. Ope puhui että Wannissa on pakkasvirtaa. En sitten tiedä kuinka hidas on yleensä. (Enkä edelleenkään tunnista tallin puoliverisiä ja erota niitä toisistaan.)
 |
| Senjaa vähän kumitettu takaa. ©Hanna Moisanen |
Tultiin ensin katsomopäädyn kolmea puomia. En muista tultiinko ravissa mutta ainakin laukassa molempiin suuntiin. Meinasi olla vähän ruuhkaisaa, onneksi tajusin itse liikkua väljemmissä paikoissa. Ensin tuli sanomista että enemmän eteen, sitten piti ratsastaa takaset polkemaan alle ja kohottaa ratsun niskaa. Niskan kohotus oli se hankalin osuus. Raipalla mätkin vain omaa jalkaani, se riitti. Lopulta Wanni sai niskansakin ylemmäs. Sitten piti olla vielä kaatuilematta sisään.
 |
| Minne ihmeeseen kuski tuijottaa? Tällaista ei onneksi näe enää paljon. ©Hanna Moisanen |
Toisessa päädyssä puomit olivat muistaakseni 6 metrin välein ja väleihin piti tulla askeleet. Ensin tuli kaksi, hupsis. Aika paljon piti pyytää eteen että tuli hyvä. Välillä tamma vaihtoi laukkoja ristille ja kaatui sisään. Lopulta laukka lähti rullaamaan paremmin ja tehtävä onnistui hyvin. Ihan lopuksi oikeassa kierroksessa meinasi jäädä sisäreunasta jo ahtaaksikin.
 |
| ©Hanna Moisanen |
Sitten tultiin sama siksak-puomikuvio kuin tiistaina Kaapolla. 2,8 metriä taisi ope sanoa etäisyydeksi puomien keskikohtien välille. Puomeja oli 7. Ensin ravissa, sitten laukassa. Wanni hoiti homman helposti. Laukassa meni ihanaa innostuneen pikkupossun laukkaa ja hypähteli sukkelasti. Nauratti.
Vasemmassa kierroksessa oli ongelmia osua ensimmäiselle. Ekalla kerralla lähelle, hups. Ope sanoi ettei haittaa. Toisellakaan kerralla askel ei osunut ja lennätin kaukaa. Olin tyytyväinen että tein päätöksen. Sakkokierros sujui vihdoin hyvin ja todella tasaisesti.
Loppuraveissa sai antaa hevosen laskea turpaa vaikka maahan. Nyt ei enää venyttänyt sinne asti.
Hummalle tuli ihan hiki. Jatkoi seuraavalle tunnille.
Kiva heppa muttei sykähdyttänyt erityisesti.
oikeasta jalustinhihnasta loppui reiät kesken
haastavaa venyä laukkaväleihin
Parannusta:
siksak-puomit kivasti suoraan
laukka parani kovasti loppua kohti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora